Matias Turkkila

Paras mies voittakoon – vihreiden puheenjohtajuuden

Sukupuolistereotypiat jylläävät valtoimenaan vihreiden puheenjohtajavalinnassa. Outi Alanko-Kahiluotoa ja Emma Karia ängetään paitsioon, Maria Ohisalo paitsioi itse itsensä. Miehet jyräävät - hyvin perinteisten argumenttien turvin. Miksi femismin nimiin vannova puolue ei onnistu nostamaan johtajakseen naista?


Maanantain uutispaukku oli Maria Ohisalon ilmoitus siitä, ettei hän lähde tavoittelemaan pätkäpuheenjohtajuutta. Erikoinen ratkaisu. Nostetta oli, kannatusta oli, ja alustavia näyttöjäkin kuulemma oli.  

Kuulin joskus osuvan lohkaisun: miehillä ei ole MINKÄÄNLAISIA vaikeuksia nähdä itseään suurina johtajina, oli heillä sitten tehtävään edellytyksiä tai ei. Naiset puolestaan ovat huomattavasti varovaisempia. Jos nainen kokee, ettei hän täytä KAIKKIA tehtävässä vaadittuja edellytyksiä, hän usein jättää hakematta pomon tehtävään.

Ohisalon valinta on kiltin, järkevän asiantuntijan valinta. Kovin moni nainen tekee saman valinnan. Huoh.

+++

Entäs Emma Kari? Siitä lähtien, kun puheenjohtajaspekulaatiot käynnistyivät, on hänen kontolleen osattu  laskea tasan yksi relevantti synti. Näet se, että Ville Niinistö tukee häntä (ok, lisäksi on se, että hän puhui läpiä päähänsä Eduskuntatalon portailla, mutta tämä ei ole Karin yksityisongelma vaan kansanedustajien tyyppivika).

Kysymyksiä: Jos Ville Niinistön tuki olisi oikea synti, eikö Villen OMAN EHDOKKUUDEN pitäisi olla looginen mahdottomuus, sillä kai hän nyt itseään enemmän tukisi kuin Emma Karia? Millä ihmeen tavalla Ville Niinistön tuki invalidisoi Emma Karia? Eikö johtajalle ole meriitti kerätä mahdollisimman leveä kannatus kaikkialta, varsinkin omasta puolueesta? Vai onko edelleen armottomuuden vuonna 2018 niin, että miehen tuki naiselle on .. jotenkin .. väärin ja arveluttavaa, koska taustalla voi olla jotain vaikuttimia, mistä kaikkien on tosi kiva juorujaan supattaa? 

+++

Seuraavaksi Outi Alanko-Kahiluoto. Seniori, useamman kauden kansanedustaja. Hän itse sanoo asian täsmällisimmin kuin mitä minä osaan asiasta sanoa: ”Minulla on puheenjohtajana tarvittavaa kokemusta ja osaamista juuri sen verran kuin on mahdollista hankkia olematta vielä puheenjohtaja”.

Mutta ei kelpaa. Puoluevaltuusto ei huoli, julkista tukea ei ropise, politiikan sääennustajat (1, 2, 3) eivät ripottele Alanko-Kahiluodon kuvan viereen pieniä keltaisia aurinkoja. Miksi?

Syy on vähintään yhtä vanha kuin teollinen yhteiskunta. Naista, joka ei suostu kynnysmatoksi, pidetään hankalana. Vaikeana tyyppinä. Yhteistyökyvyttömänä.  

Sou? Johtajan tehtävä on ne hankalatkin asiat, joissa pelkkä hymyileminen ja nyökyttely eivät auta.  Jälleen kerran palaamme Ville Niinistöön, joka on ärsyttävä kärisijä, ja joka struuttaa ikäviä asioita eetteriin monta tuntia päivässä. Luoja ja Vihreän Langan ex-päätoimittaja Juha Honkonen tietävät, montako tuntia hän kärttyää omilleen. Miten tällainen toiminta voi olla miehen tekemänä hyve, mutta naisen tekemänä pahe?

Tuplahuoh. 

+++

Siinä ne relevantit naiskandidaatit taisivatkin kaikki olla.

Jäljellä on enää Pekka Haavisto sekä Ville Niinistö. Toinen on rauhanmies. Toinen on kävelevä kaaos, jolla on pokkaa melskata: ”Lentokentälle mielenosoitus tänä iltana”.

On melko kornia, miten  mahdolliset naisehdokkaat rampauttavat itse itsensä sen vuoksi, koska heissä havaitaan hivenen samoja ominaisuuksia, joita vihreiden kannatusta rajusti ylöspäin pumpanneessa ex-pj-Niinistössä on paljon.

Niinistö näyttää esimerkkiä, joka on miehelle röyhkeydessään ihastuttavaa, mutta jonka viitoittama esimerkki olisi naisille ikävää, arveluttavaa ja etäännyttävää. 

Hmm.

Ehkä naiset valitsevat vastaisuudessakin riskin ja johtajuuden sijaan varmuuden ja sovinnaisuuden. Ja sitä myötä kehnomman aseman työmarkkinoilla – jonka oikaisemiseen tarvitaan .. mikäpäs muu kuin miehen johtama puolue. Ikiliikkuja on syntynyt.

Triplahuoh. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ohisalon arvostus nousi minun silmissäni valtavasti, kun kieltäytyi tehtävään pyrkimisestä. Hän näki, että entiset puheenjohtajat olivat tulossa ryminällä haaskalle.

Haavisto ja Niinistö ovat kumpikin jo lusineet puhiksen pestinsä, nyt Ohisalo olisi ollut ainoa hyvä vaihtoehto. Ohisalo kieltäytyi kauniin kohteliaasti, kun tiedosti, että polkevat hänet jalkohinsa vallankaipuussaan nuo entiset menneen ajan miehet.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Juuri näin, mutta vain osa koko totuutta.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Lienee siinä Ari ollut myös hitusen verran sitä, ettei ole istuva kansanedustaja ja pelko siitä, jos hän ei saakaan ns. pätkäpuheenjohtajana nostettua vihreitä siitä suosta, missä nyt ovat. Riski epäonnistua sai ehkä myös perääntymään ja mitä sen jälkeen siitä seuraisi omalle poliittiselle uralle, jos on halua päästä esimerkiksi kansanedustajaksi.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Veikkasin jossain blogossa että Niinistö, sillä selityksellä että vaalit tuloo ja on kokemusta. Ans kattoo.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, Vihreiden puheenjohtajana on toiminut Heidi Hautala, Tuija Brax, Satu Hassi, Tarja Cronberg sekä Anni Sinnemäki. Perustajana toimineen Kalle Könkkölän jälkeen on ollut viisi naista puheenjohtajana ja viisi miestä.

Montakos naispuheenjohtajaa on ollut Perussuomalaisilla?

Montako niitä on ollut Kokoomuksella?

Puhdas nolla pätee molempiin, joten voisit ehkä kohdistaa nämä väitteet aivan toiseen suuntaan kuin puolueeseen, jolla lienee ollut suhteessa eniten naispuheenjohtajia.

Sinällään toki ilahduttavaa, että perussuomalaisten mies on näin huolestunut tasa-arvon toteutumisesta, mutta sen voi vaikkapa aloittaa omasta puolueesta ensin.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Niko, ilman sarvia ja hampaita, niin turha vertailla toisiin puolueisiin.

Anni Sinnemäki hävisi niukasti Ville Niinistölle aikanaan, nyt on 6v + Toukon kausi ollut valkoisia heteromiehiä maakunnista puolueen johdossa.

Outi Alanko-Kahiluoto on epäilemättä pätevä. Ja helsinkiläinen. Olisi tosi outoa jos häntä ei valittaisi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kyllä vertailu on varsin relevanttia varsinkin, kun lähdetään toisesta puolueesta esittämään tällaisia väittämiä.

Eikö noissa puolueissa ole ollut päteviä naisehdokkaita, Kokoomuksessa ei sellaista olla valittu koko sadan vuoden puolueen historian aikana?

Perussuomalaisissa ensin Vistbacka, sitten 20 vuotta Soinin yksinvaltiutta ja perään Halla-aho - ja sinä puhut kuudesta vuodesta...

Vihteät määrittelevät varmaan ihan itse pätevyyden ja puheenjohtajan tapauksessa ei liene kyse pelkästä pätevyydestä mitä sillä tässä sitten tarkoitetaankin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Outi on vähän kummajainen Vihreissä. Ympäristönsuojelu ei ole agendalla ollenkaan, mutta sosiaalipolitiikassa Vasuritkin näyttävät Outin rinnalla porvareilta.

Käyttäjän MatiasTurkkila kuva
Matias Turkkila

Mahdoitkohan ymmärtää blogin tarkoituksen väärin? Minulle on sinänsä melko samantekevää, kuka vihreitä viikon päästä johtaa.

Mutta on mielenkiintoista havaita puheenjohtajuuskeskustelussa hyvin tuttuja piirteitä siitä, miten naisia hellävaroin tönitään pois kovimmista paikoista, ja miten he ihan itse myös väistävät. Tämä ongelma on tietenkin valtavan paljon suurempi kuin vihreiden oman pyöräkerhon ongelma.

Toiseksi, on mielenkiintoista tutkailla sitä, onko puolue omien sanojensa mittainen vai ei. Vihreiden painotus naisiin, tasa-arvoon, kiintiöihin ja feminismiin yleensä on hyvin vahvaa. Puolueen voisi olettaa olevan vanha platform naisjohtajuuden rakentamiselle. Tulevina päivinä se joutuukin testiin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

En tiedä ymmärsinkö väärin, mutta kerro ihmeessä mikä tarkoituksesi on?

Se ei oikein itsestäänselvyydeltä vaikuta... Paitsi toki tarkoitushakuisen mollaamisen suhteen.

Käyttäjän MatiasTurkkila kuva
Matias Turkkila Vastaus kommenttiin #6
Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Turkkila nuoleskelee. Naisia. Ja vieläpä Vihreitä naisia. Todennäköisesti turhaan, sillä naiset ovat ihan yhtä fiksuja, kuin Turkkila.

Kysymys ei ole vihreässä leirissä nyt sukupuolesta, vaan siitä, että jyrkkä suosionlasku kevään ja kesän negatiivisten esiintulojen kohdalla on saatava nopeasti käännettyä, sillä vaalit ovat jo ovella.

Touko "peppuläpsy" Aalto ja muutama muu "lentokonekaappari, etc... saivat puolueen alamäen suorastaan syöksykierteeseen ja tätä ei yksinkertaisesti kerkeä korjata ilman turvallisinta valintaa. Populistisin kansankiihottaja tai suosion kerääjä on ainut vaihtoehto. Vihreillä ei tällä hetkellä ole sellaista naista asettaa vetäjäksi, sillä Ohisalo kuuluu sinne fiksujen naispolitikkojen puolelle ja jotain kiihkopopulismia edustavat emmakarit uskottavuuksineen ei ylitä uskottavaa kannatusta kaupunginhallituksen ulkopuolelle.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kyllähän vihreiden tilanne on paljon parempi kuin muiden puolueiden. Heillä on varteenotettavia naisvaihtoehtoja enemmän kuin muilla yhteensä. On viisautta myös olla tyytymättömiä puheenjohtajaksi, ellei tilanne vaikuta oikealta.
Kokoomuksella on Elina Lepomäki mutta hän lienee sitten liian itsenäinen kuitenkin. Keskustalla on Katri Kulmuni mutta hän taitaa kuitenkin olla liian nuori. SDP:llä ei ole ketään.
Pienpuolueistakaan perussuomalaisilla ei ole ketään emotyöväenpuolue SDP:n tapaan. Todellisia äijäpuolueita.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Eikö demareilla muka ole? Presidenttiehdokas Tuula Haatainen, Maarit Feldt-Ranta, Sanna Marin, Johanna Ojala-Niemelä... Niin ja Jutta Urpilainen.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #18

Onneksi et sentään tarjonnut Kiurua tuohon joukon jatkoksi...

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen Vastaus kommenttiin #20

Sain maltettua mieleni. Tosiasiassa Kiurusta ei ole puoluejohtajaksi.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Jaahas, tuli taas käytetyksi älykännykkää. Siis piti olla: '...viisautta myös olla ryhtymättä...'

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

SDP:llä on edelleenkin Jutta Urpilainen, ja jos vihreät ottavat "varman päälle" vaaleihin Niinistön tai Haaviston niin entisiä puheenjohtajiahan nekin.

Käyttäjän JuhaniKleemola kuva
Juhani Kleemola

"Kysymys ei ole vihreässä leirissä nyt sukupuolesta, vaan siitä, että jyrkkä suosionlasku kevään ja kesän negatiivisten esiintulojen kohdalla on saatava nopeasti käännettyä, sillä vaalit ovat jo ovella."

Ettäniinku naispuheenjohtaja ei pystyisi puolueen kannatusta nostamaan? Nyt löytyi sielun veli lestadiolaisten ajatusmaailmalle.

Tekisi mieli kysyä: mistäs sinä sen tiedät? Mitä vikaa esimerkiksi Emma Karissa on?

Käyttäjän MatiasTurkkila kuva
Matias Turkkila

Seppo Lavikainen: "Kysymys ei ole vihreässä leirissä nyt sukupuolesta, vaan siitä, että jyrkkä suosionlasku kevään ja kesän negatiivisten esiintulojen kohdalla on saatava nopeasti käännettyä, sillä vaalit ovat jo ovella."

Tuossa kiteytyy olennainen pointti. Ja toivottavasti sen kautta saan kerrottua, mitä yritin tällä blogilla ajaa takaa.

Kyse on **arvojärjestyksestä**. Siitä, mikä on kaikkein tärkeintä kullekin puolueelle.

Puolueiden on tavattoman helppoa listata hyviä ja kauniita asioita X, Y ja Z, ja sanoa kannattavansa niitä kaikkia. Mutta on pahuksen vaikeaa joutua valitsemaan useista vaihtoehdoista se kaikkein tärkein.

Vihreät on nyt puheenjohtajavalintansa kanssa juuri tällaisessa valintatilanteessa. Naiskiintiöiden, naisjohtajuuden, naisten yhdenvertaisen aseman, feminismin jne jne jne puolesta vuosikymmeniä puhunut puolue joutuu nyt niin sanotun kovan valinnan eteen:

A) valitaanko puheenjohtaja sen perusteella, kuka todennäköisemmin NOSTAA PUOLUEEN KANNATUSTA ENITEN (lue: Ville Niinistö)

B) vai valitaanko puheenjohtaja SUKUPUOLEN JA SENIORITEETIN perusteella siten, että kokenein nainen (lue: Alanko-Kahiluoto).

Sama vielä lyhyemmässä muodossa:

Kumpi on tärkeämpää - A) puolueen kannatus ja sitä kautta valta vai B) tasa-arvo?

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Turkkila. Asettelitpa vastauspuheenvuorossasi sanat ja merkitykset nyt niin taitavasti, etten ehkä osaa oikein selventävästi vastata :) Yritetään silti.

Noh, tilannehan olisi kokonaan toinen, JOS Maria Ohisalo olisi ottanut riskin jo nyt. Hänellä olisi ollut tietenkin tuon tasa-arvon ja kannatuksen puitteessa täydet pisteet ja enemmistön tuki valintaan. Ohisalolta oli fiksu veto jäädä pois ja samalla hän näytti myös poliittisen pelisilmänsä tulevaisuutta ajatellen. Tämän hän kertoikin jossain haastattelussa rivien välissä.

Kun jäljelle jäi vain mainitsemasi puolueen kannatus tai tasa-arvo (viimeisessä kysymyksessäsi), niin en edelleenkään löydä pointtiasi, sillä ensimmäisenä mainitsin, että "Kysymys ei ole vihreässä leirissä nyt sukupuolesta, vaan siitä, että jyrkkä suosionlasku kevään ja kesän negatiivisten esiintulojen kohdalla on saatava nopeasti käännettyä, sillä vaalit ovat jo ovella."

Vihreäthän ja heidän kannattajakuntansa ovat tunnetusti kovin myötämielisiä juurikin näissä tasa-arvo ja sukupuolineutraaleissa ajatuksissaan. Käytännössä heille kelpaa kaikki kissasta petäjään, kunhan se ei ole nimeltään Linkola. Heille on ihan sama onko johtaja mies, nainen, petäjä tai tai jokin näiden yhdistelmä missä suhteessa tahansa. Jonkun "hinaajan", eli kannatuksen kasvattajan he tarvitsevat ja valitsevat. Luultavasti vain väliaikaiseksi.

Saas nähdä valitaanko kaikkia tyydyttävä kompromissi, eli Pekka Haavisto. Hänellä on kova kannatus (yli puoluerajojen), tasa-arvokriteerit täyttävä rooli parisuhteessa, sekä kansanedustajan/ministerin status. Ympäristöystävällisempää hiilijalkaa saa etsimällä etsiä ko. puolueesta (pois lukien miljoonat lentotunnit), eikä seiska-lehden pientä känniryppyä itsenäisyyspäivien jatkoilta kummempaa taustaltakaan löydy. Riippuu tietenkin siitä lähteekö edes ehdolle. Ehkä juuri väliaikaiseksi mannekiiniksi ja siinä tapauksessa juurikin tuon kannatuksen saavuttamiseksi.

Haaviston jäädessä pois on jäljellä vain Ville Niinistö, joka voisi kääntää kannatuskurssin lievään nousuun. Emma Kari ja Alanko-Kahiluoto olisivat joko katastrofi tai korkentaan lievemmän laskun tasoittavia valintoja. Sukupuolella ei mitään merkitystä vaalitulokseen liikkeen sisällä, eikä sen ulkona.

100% samaa mieltä kanssasi olen siitä, että "Kyse on **arvojärjestyksestä**. Siitä, mikä on kaikkein tärkeintä kullekin puolueelle".

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

"Puolue Karille" :D

Miksei Vihreillä ole yhtään muunsukupuolista puheenjohtajaehdokasta?

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Selvää viherkateutta on Turkkillalla.

Vihreät kiinnostaa persuja omituisesti.

Pääasia kuitenkin on se, ettei itke kylpyhuoneen lattialla vihreiden takia. :)

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

Mutta eikös sinuakin kiinnosta nää persuut vallan kauhiasti, siltä se on ainakin näyttänyt?

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Juu, tyhmyyden tiivistyminen on mielenkiintoista seurattavaa.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

"Miksi femismin nimiin vannova puolue ei onnistu nostamaan johtajakseen naista?"

Koska ei ole tarpeeksi uskottavaa ultrapopulisista naisehdokasta ;)

Jos katsoo esim. Vasemmistopopulistista Kokoomusta, sieltä löytyy karsimaa ;)

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Persuilla on Huhtasaari, ja mä veikkaan ettei monella puolueella käy kateeksi :)

Eli parempi valita pätevä, kuin vain sukupuolen perusteella.

Toisaalta Huhtasaari on erittäin pätevä persuille, mutta se sitten taas kertoo aika paljon persujen kokonaistasosta. :)

Käyttäjän MatiasTurkkila kuva
Matias Turkkila

Huomaatko muuten, että käytännössä jokainen sun kirjoittama virke on tarkoitettu alentamaan muita ihmisiä?

En tiedä, teetkö tätä tietoisesti.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Matias Turkkila: Jo kolmas perättäinen bloggaus vihreistä, mistä syystä niin paljon kiinnostaa? Olisiko persujen pelkona että vaaleissa ei tule kaksistakaan menestystä?

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Jospa Matiaksella onkin pieni, vihreä sydän.

Käyttäjän MatiasTurkkila kuva
Matias Turkkila

Aiheellinen kysymys, mutta en välttämättä osaa vastata siihen.

Toukon tapaus on tosi masentava, ja sitä tuli pohdittua paljon. Sitä kautta vihreän puolueen mekaniikkaa sekä sen julkisuuskuvaa ja sisäistä toimintaa. Osan asioista voi kirjoittaa tänne, osaa ei.

Ylipäätään ottaen ei ole haitaksi, että pystyy emuloimaan muiden puolueiden tai näiden toimijoiden ajattelua.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset