Työllistyminen http://vesa-kanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/134331/all Thu, 06 Sep 2018 18:59:44 +0300 fi Muutamia faktoja maahanmuutosta http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260561-muutamia-faktoja-maahanmuutosta <p>Pääministeri <em>Juha Sipilän</em> (kesk) hallitusohjelman eräänä sisältönä on selvittää maahanmuuton kustannuksia. Tämän tehtävän hoito ei ainakaan julkisuuteen ole auennut eikä kustannuksista oppositiokaan eduskunnan kyselytunneilla tivaile.</p><p>Onko tietoa? Löysin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sivuilta <em>Jere Päivisen</em> selvityksen maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta. (STM 18.12.2017). Käyn muutamia asioita siitä läpi.</p><p>Maahanmuuttajien työllistyminen. Kymmenen vuoden Suomessa asumisen jälkeen 18&ndash;64 -vuotiaista ovat parhaiten työllistyneet Virosta ja Länsi-Euroopasta tulleet, 65 % -sesti. Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden työllistyminen 10 vuoden jälkeen keskimäärin on noin 40 %.</p><p>Kaikista perustoimeentulotuen saajista ulkomaankansalaisten osuus on korkea. Kesäkuussa 2017 noin 46 000 Suomessa asunutta ulkomaan kansalaista asui sellaisessa kotitaloudessa, joka sai toimeentulotukea. Ei-työperäisten maahanmuuttajien työttömyyteen liittyvien sosiaalietuuksien käyttö on suhteessa korkeampaa kuin työperäisten maahanmuuttajien etuuksien käyttö.</p><p><strong>Maahanmuutto kuluttaa raskaimmin työ-, sisä-, opetus- ja sosiaalialan määrärarahoja&nbsp;</strong></p><p>Vuosina 2013&ndash;2015 sisäministeriön määrärahoista 78&ndash;90 milj. euroa kohdistui suoraan maahanmuuttoon. Vuonna 2016 sisäministeriön määrärahoista meni maahanmuuttoon 718 milj. euroa. Vuonna 2017 vastaava luku oli 364 milj. euroa ja vuonna 2018 on arvioitu tarvittavan 249 milj. euroa. Näihin kuluihin ei ole sisällytetty Rajavartiolaitoksen toimintakuluja eikä poliisin toimintamenoja muutoin kuin maastapoistamisiin liittyviä menoja.</p><p>Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimialaan kuuluvien maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllistämiseen ja niistä kunnille maksettaviin korvauksiin käytettiin vuosina 2013&ndash;2015 keskimäärin 141&ndash;151 milj. euroa vuodessa. Vuonna 2016 TEM:n pääluokasta maahanmuuttoon kohdistui 223 milj. euroa, vuonna 2017 noin 331 milj. euroa ja vuodelle 2018 vastaava luku on 321 milj. euroa. TE-toimistojen ja ELY-keskusten maahanmuuttomenot eivät sisälly näihin lukuihin.</p><p>Opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle kuuluvaan maahanmuuttajien koulutus- ja varhaiskasvatuksen kuluihin meni vuonna 2014 noin 68 milj. euroa. Vuoden 2015 kuluja ei kerrota, mutta menojen tunnustetaan nousseen. Vuonna 2016 menot olivat 109 milj. euroa, vuonna 2017 noin 170 milj. euroa ja vuonna 2018 arvioidaan menoiksi 142 milj. euroa.</p><p>Tutkimuksessa todetaan, että valtion budjettilukujen perusteella voidaan tehdä kaksi havaintoa. Ensiksi, määrärahat eivät kohditu vain turvapaikan saaneisiin ja sitä hakeneisiin vaan laajemmin kaikkiin maahan muuttajiin. Koulutusmenojen piirissä on myös työperäisten maahanmuuttajien puolisoita ja perheen jäseniä. Toiseksi, maahanmuuttajat tuovat myös verotuloja.</p><p>Tutkimuksessa selvitettiin myös maahanmuuton pitkäaikaisvaikutuksia vuoden 2011 tilanteen mukaan. Mitattiin tulonsiirot tulijan syntyperämaan mukaan 20&ndash;62 -vuotiaiden osalta. Keskimäärin tulonsiirrot (tulonsiirrot, eläkkeet, perhe-etuudet ym.) vuonna 2011 olivat maittain euroa/henkilö seuraavat: Somalia 9800, Irak 8700, Ent. Jugoslavia 6000, Ruotsi 4800, Ent. Neuvostoliitto 4600, Turkki 4000, Thaimaa 3900, Viro 3000, Saksa 2800 ja Kiina 1800. Kaikki ulkomaat keskimäärin 4300 euroa/henkilö. Suomen keskiarvo oli 4600 euroa/henkilö/vuosi 2011.</p><p><strong>Maahanmuutto nettotappiolla 10&ndash;15 vuotta tulijan tulosta</strong></p><p>Maahanmuuttajien (20-64 -vuotiaat) maksamat välittömät verot ja veronluonteiset maksut vuonna 2011 olivat maahanmuuttajien syntymävaltion mukaan seuraavat: Ent. Neuvostoliitto 198 milj. euroa, Ruotsi 178, Viro 120, Saksa 35, Kiina 20, Somalia 10, Irak 9, Thaimaa 5 milj. euroa.</p><p>Maahanmuuttajien nettovaikutus Suomen julkiseen talouteen vuonna 2011 oli sellainen, että vain saksalaisten nettovaikutus oli positiivinen, noin 2300 euroa/asukas. Suurin negatiivinen nettovaikutus oli Somaliassa syntyneillä, &ndash; 13 850 euroa. Toiseksi tuli Irak noin &ndash; 13 000 euron nettotappiolla asukasta kohden. Suomen koko 20&ndash;64 -vuotiaan väestön nettovaikutus oli + 80 euroa/henkilö.</p><p>Tutkija Jere Päivinen toteaa yhteenvetona, että turvapaikan saaneiden henkilöiden taloudelliset &rdquo;nettovaikutukset muuttuvat mahdollisesti positiivisiksi noin 10&ndash;15 maassaolokauden jälkeen&rdquo;. Onnistuneilla kotouttamistoimilla on selvästi positiivinen vaikutus maahanmuuttajien työllisyyteen ja tukitarpeeseen.</p><p>Tutkimukseen jätetyistä kommenteista huomioitakoon Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun ja Wattin tutkijan <em>Matti Sarvimäen</em> seuraava kiteytys: Maahanmuuton vaikutus politiikkaan riippuu poliitikkojen ja kansalaisten käsityksestä maahanmuuton taloudellisesta merkityksestä. Näin ollen on ensiarvoisen tärkeätä, että maahanmuuttoa koskeva keskustelu perustuu tosiasioiden tuntemukseen ja tunnustamiseen sekä realistiseen käsitykseen siitä millaisia epävarmuuksia erilaisiin arvoihin liittyy. STM:n selvitys auttaa osaltaan tämän tavoitteen saavuttamisessa.</p><p>Omana kommenttinani tämän kirjoittajana sanon, että maahanmuuttoon liittyvien taloudellisten tosiasioiden tunnustaminen on niin hallitukselle kuin oppositiollekin ylivoimaisen vaikeata. Tämä salailu jäytää koko yhteiskuntaa niin Suomessa kuin koko Euroopassakin. Varovaisesti laskien maahanmuutto nielee Suomen valtion budjettivaroja miljardin vuodessa. Jotta raamia ei rikota, rahat revitään suomalaisilta. Jotta totuus ei pääsisi nouseman julkisuuteen, arvostelijain suut tukitaan valtamediassa, ja kun tyytymättömyys on purkautunut sosiaaliseen mediaan, on aloitettu vainot siellä. Turvallisuuspalvelujen, sairauden ja terveydenhoidon, vanhusten hoidon, koulutuksen ja kulttuurin, rajavartiolaitoksen ja poliisin palveluiden, koulutus- ja tutkimusrahojen säästöt ovat valuneet muukalaisten palvelemiseen. Ellei korjausta tule, tämä jatkuu ainakin 10&ndash;15 vuotta, eikä lopu koskaan niin kauan kun uutta väkeä tulee.</p><p>Kun eduskunnan kyselytunneillakaan ei puhuta taloudellisista pääongelmista, seurauksena on voimavaroja kuluttava ja yhteiskuntasopua jäytävä rähinä koko yhteiskunnassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelman eräänä sisältönä on selvittää maahanmuuton kustannuksia. Tämän tehtävän hoito ei ainakaan julkisuuteen ole auennut eikä kustannuksista oppositiokaan eduskunnan kyselytunneilla tivaile.

Onko tietoa? Löysin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sivuilta Jere Päivisen selvityksen maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta. (STM 18.12.2017). Käyn muutamia asioita siitä läpi.

Maahanmuuttajien työllistyminen. Kymmenen vuoden Suomessa asumisen jälkeen 18–64 -vuotiaista ovat parhaiten työllistyneet Virosta ja Länsi-Euroopasta tulleet, 65 % -sesti. Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden työllistyminen 10 vuoden jälkeen keskimäärin on noin 40 %.

Kaikista perustoimeentulotuen saajista ulkomaankansalaisten osuus on korkea. Kesäkuussa 2017 noin 46 000 Suomessa asunutta ulkomaan kansalaista asui sellaisessa kotitaloudessa, joka sai toimeentulotukea. Ei-työperäisten maahanmuuttajien työttömyyteen liittyvien sosiaalietuuksien käyttö on suhteessa korkeampaa kuin työperäisten maahanmuuttajien etuuksien käyttö.

Maahanmuutto kuluttaa raskaimmin työ-, sisä-, opetus- ja sosiaalialan määrärarahoja 

Vuosina 2013–2015 sisäministeriön määrärahoista 78–90 milj. euroa kohdistui suoraan maahanmuuttoon. Vuonna 2016 sisäministeriön määrärahoista meni maahanmuuttoon 718 milj. euroa. Vuonna 2017 vastaava luku oli 364 milj. euroa ja vuonna 2018 on arvioitu tarvittavan 249 milj. euroa. Näihin kuluihin ei ole sisällytetty Rajavartiolaitoksen toimintakuluja eikä poliisin toimintamenoja muutoin kuin maastapoistamisiin liittyviä menoja.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimialaan kuuluvien maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllistämiseen ja niistä kunnille maksettaviin korvauksiin käytettiin vuosina 2013–2015 keskimäärin 141–151 milj. euroa vuodessa. Vuonna 2016 TEM:n pääluokasta maahanmuuttoon kohdistui 223 milj. euroa, vuonna 2017 noin 331 milj. euroa ja vuodelle 2018 vastaava luku on 321 milj. euroa. TE-toimistojen ja ELY-keskusten maahanmuuttomenot eivät sisälly näihin lukuihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle kuuluvaan maahanmuuttajien koulutus- ja varhaiskasvatuksen kuluihin meni vuonna 2014 noin 68 milj. euroa. Vuoden 2015 kuluja ei kerrota, mutta menojen tunnustetaan nousseen. Vuonna 2016 menot olivat 109 milj. euroa, vuonna 2017 noin 170 milj. euroa ja vuonna 2018 arvioidaan menoiksi 142 milj. euroa.

Tutkimuksessa todetaan, että valtion budjettilukujen perusteella voidaan tehdä kaksi havaintoa. Ensiksi, määrärahat eivät kohditu vain turvapaikan saaneisiin ja sitä hakeneisiin vaan laajemmin kaikkiin maahan muuttajiin. Koulutusmenojen piirissä on myös työperäisten maahanmuuttajien puolisoita ja perheen jäseniä. Toiseksi, maahanmuuttajat tuovat myös verotuloja.

Tutkimuksessa selvitettiin myös maahanmuuton pitkäaikaisvaikutuksia vuoden 2011 tilanteen mukaan. Mitattiin tulonsiirot tulijan syntyperämaan mukaan 20–62 -vuotiaiden osalta. Keskimäärin tulonsiirrot (tulonsiirrot, eläkkeet, perhe-etuudet ym.) vuonna 2011 olivat maittain euroa/henkilö seuraavat: Somalia 9800, Irak 8700, Ent. Jugoslavia 6000, Ruotsi 4800, Ent. Neuvostoliitto 4600, Turkki 4000, Thaimaa 3900, Viro 3000, Saksa 2800 ja Kiina 1800. Kaikki ulkomaat keskimäärin 4300 euroa/henkilö. Suomen keskiarvo oli 4600 euroa/henkilö/vuosi 2011.

Maahanmuutto nettotappiolla 10–15 vuotta tulijan tulosta

Maahanmuuttajien (20-64 -vuotiaat) maksamat välittömät verot ja veronluonteiset maksut vuonna 2011 olivat maahanmuuttajien syntymävaltion mukaan seuraavat: Ent. Neuvostoliitto 198 milj. euroa, Ruotsi 178, Viro 120, Saksa 35, Kiina 20, Somalia 10, Irak 9, Thaimaa 5 milj. euroa.

Maahanmuuttajien nettovaikutus Suomen julkiseen talouteen vuonna 2011 oli sellainen, että vain saksalaisten nettovaikutus oli positiivinen, noin 2300 euroa/asukas. Suurin negatiivinen nettovaikutus oli Somaliassa syntyneillä, – 13 850 euroa. Toiseksi tuli Irak noin – 13 000 euron nettotappiolla asukasta kohden. Suomen koko 20–64 -vuotiaan väestön nettovaikutus oli + 80 euroa/henkilö.

Tutkija Jere Päivinen toteaa yhteenvetona, että turvapaikan saaneiden henkilöiden taloudelliset ”nettovaikutukset muuttuvat mahdollisesti positiivisiksi noin 10–15 maassaolokauden jälkeen”. Onnistuneilla kotouttamistoimilla on selvästi positiivinen vaikutus maahanmuuttajien työllisyyteen ja tukitarpeeseen.

Tutkimukseen jätetyistä kommenteista huomioitakoon Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun ja Wattin tutkijan Matti Sarvimäen seuraava kiteytys: Maahanmuuton vaikutus politiikkaan riippuu poliitikkojen ja kansalaisten käsityksestä maahanmuuton taloudellisesta merkityksestä. Näin ollen on ensiarvoisen tärkeätä, että maahanmuuttoa koskeva keskustelu perustuu tosiasioiden tuntemukseen ja tunnustamiseen sekä realistiseen käsitykseen siitä millaisia epävarmuuksia erilaisiin arvoihin liittyy. STM:n selvitys auttaa osaltaan tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Omana kommenttinani tämän kirjoittajana sanon, että maahanmuuttoon liittyvien taloudellisten tosiasioiden tunnustaminen on niin hallitukselle kuin oppositiollekin ylivoimaisen vaikeata. Tämä salailu jäytää koko yhteiskuntaa niin Suomessa kuin koko Euroopassakin. Varovaisesti laskien maahanmuutto nielee Suomen valtion budjettivaroja miljardin vuodessa. Jotta raamia ei rikota, rahat revitään suomalaisilta. Jotta totuus ei pääsisi nouseman julkisuuteen, arvostelijain suut tukitaan valtamediassa, ja kun tyytymättömyys on purkautunut sosiaaliseen mediaan, on aloitettu vainot siellä. Turvallisuuspalvelujen, sairauden ja terveydenhoidon, vanhusten hoidon, koulutuksen ja kulttuurin, rajavartiolaitoksen ja poliisin palveluiden, koulutus- ja tutkimusrahojen säästöt ovat valuneet muukalaisten palvelemiseen. Ellei korjausta tule, tämä jatkuu ainakin 10–15 vuotta, eikä lopu koskaan niin kauan kun uutta väkeä tulee.

Kun eduskunnan kyselytunneillakaan ei puhuta taloudellisista pääongelmista, seurauksena on voimavaroja kuluttava ja yhteiskuntasopua jäytävä rähinä koko yhteiskunnassa.

]]>
38 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260561-muutamia-faktoja-maahanmuutosta#comments Kotouttaminen Maahanmuutto Talousvaikutukset Turvallisuus Työllistyminen Thu, 06 Sep 2018 15:59:44 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260561-muutamia-faktoja-maahanmuutosta
Työllisyys voi nousta lakimuutoksilla osatyökykyisten hyväksi http://nikuhinkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259173-tyollisyys-voi-nousta-lakimuutoksilla-osatyokykyisten-hyvaksi <p>Julkisuudessa on puhuttu, että 80% työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää osatyökykyisten työllistämistä. Innostuin nähtyäni otsikot Suomen Yrittäjien kampanjasta osatyökykyisten työllistämiseksi, mutta luettuani pidemmälle sain pettyä. Kyseessä olikin infokampanja palkkatuen käyttömahdollisuuksista. Kampanja oli osa hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvaa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) OTE-hanketta, joka oli myöskin pettymys. Hankkeessa kyllä on mukana paljon isoja toimijoita, mutta varsinaisen toiminnan sijaan tyydytään koulutuksiin ja tiedon levittämiseen. Haastattelemani osatyökykyisyyden asiantuntija kertoi, että tilanteen parantaminen vaatii käytännössä lakimuutoksia. Tältä pohjalta mietin muutamia ehdotuksia:</p><ol><li>Ei yritystukia, vaan järkeistetään sivukulujen vakuutusmaksujen käyttöä. Voitaisiin esimerkiksi siirtää työnantajan täysvastuu sairauslomailusta omavastuujaksolta (ensimmäiseltä kymmeneltä päivältä) Kelalle. Tämä koskisi työntekijöitä, joilla on esimerkiksi alle vuoden vanha B-lausunto heikentyneestä työkyvystä. Muutos saattaisi myös kehittää työhönottokulttuuria, kun terveydentilasta tulisi (puolilaittoman) piilottelun aiheen sijaan neutraalimpi asia. Muutos saattaisi myös edistää sopeuttamistoimien käyttöönottoa ja paikallista sopimista työpaikoilla.</li><li>Luukulta toiselle juoksuttamisen on loputtava. Palveluiden integroimiseksi kopioidaan kasvupalvelu-uudistuksessa Norjasta työllisyys- ja terveyspalveluita yhdistävä työ- ja hyvinvointitoimiston malli ja pilotoidaan sitä muutamassa maakunnassa. Ottamalla terveysasiat laajemmin työllisyydenhoidossa huomioon saadaan ihmisille paremmin apua.</li><li>Byrokratia- ja kannustinloukkuihin on puututtava. Taannoin uutisoitiin, että nimenomaan tukien maksatusten keskeyttämiset ja pitkät selvittelyajat ovat mädättäneet sosiaaliturvamme. Seuraavalla vaalikaudella sosiaaliturvauudistus on onnistuttava viemään läpi jollakin perusturvamallilla. Käytännössä kyse on arvovalinnoista. Luotetaanko ihmisiin? Ovatko työnhakijat keskimäärin laiskoja, vaiko aktiivisia? Halutaanko yksinkertaisuutta, vai pyritäänkö estämään byrokratialla kaikki väärinkäyttömahdollisuudet ja porsaanreiät?</li></ol><p>Jos tilanteelle ei tehdä mitään, niin työmarkkinoiden eriytyminen tulee jatkumaan. Kohta&nbsp; 1 pienentää palkkausriskiä, 2 auttaa palveluntarpeeseen ja 3 lisää motivaatiota ottaa työtä vastaan. Ilman toimenpiteitä on lähes mahdotonta saavuttaa muiden pohjoismaiden vertaista työllisyystilannetta. Tärkeintä on, että ihmisten ihmisarvoa kunnioitettaisiin, eikä vain parkkeerattaisi sairaita kortistoon taikka palveluihin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Julkisuudessa on puhuttu, että 80% työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää osatyökykyisten työllistämistä. Innostuin nähtyäni otsikot Suomen Yrittäjien kampanjasta osatyökykyisten työllistämiseksi, mutta luettuani pidemmälle sain pettyä. Kyseessä olikin infokampanja palkkatuen käyttömahdollisuuksista. Kampanja oli osa hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvaa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) OTE-hanketta, joka oli myöskin pettymys. Hankkeessa kyllä on mukana paljon isoja toimijoita, mutta varsinaisen toiminnan sijaan tyydytään koulutuksiin ja tiedon levittämiseen. Haastattelemani osatyökykyisyyden asiantuntija kertoi, että tilanteen parantaminen vaatii käytännössä lakimuutoksia. Tältä pohjalta mietin muutamia ehdotuksia:

  1. Ei yritystukia, vaan järkeistetään sivukulujen vakuutusmaksujen käyttöä. Voitaisiin esimerkiksi siirtää työnantajan täysvastuu sairauslomailusta omavastuujaksolta (ensimmäiseltä kymmeneltä päivältä) Kelalle. Tämä koskisi työntekijöitä, joilla on esimerkiksi alle vuoden vanha B-lausunto heikentyneestä työkyvystä. Muutos saattaisi myös kehittää työhönottokulttuuria, kun terveydentilasta tulisi (puolilaittoman) piilottelun aiheen sijaan neutraalimpi asia. Muutos saattaisi myös edistää sopeuttamistoimien käyttöönottoa ja paikallista sopimista työpaikoilla.
  2. Luukulta toiselle juoksuttamisen on loputtava. Palveluiden integroimiseksi kopioidaan kasvupalvelu-uudistuksessa Norjasta työllisyys- ja terveyspalveluita yhdistävä työ- ja hyvinvointitoimiston malli ja pilotoidaan sitä muutamassa maakunnassa. Ottamalla terveysasiat laajemmin työllisyydenhoidossa huomioon saadaan ihmisille paremmin apua.
  3. Byrokratia- ja kannustinloukkuihin on puututtava. Taannoin uutisoitiin, että nimenomaan tukien maksatusten keskeyttämiset ja pitkät selvittelyajat ovat mädättäneet sosiaaliturvamme. Seuraavalla vaalikaudella sosiaaliturvauudistus on onnistuttava viemään läpi jollakin perusturvamallilla. Käytännössä kyse on arvovalinnoista. Luotetaanko ihmisiin? Ovatko työnhakijat keskimäärin laiskoja, vaiko aktiivisia? Halutaanko yksinkertaisuutta, vai pyritäänkö estämään byrokratialla kaikki väärinkäyttömahdollisuudet ja porsaanreiät?

Jos tilanteelle ei tehdä mitään, niin työmarkkinoiden eriytyminen tulee jatkumaan. Kohta  1 pienentää palkkausriskiä, 2 auttaa palveluntarpeeseen ja 3 lisää motivaatiota ottaa työtä vastaan. Ilman toimenpiteitä on lähes mahdotonta saavuttaa muiden pohjoismaiden vertaista työllisyystilannetta. Tärkeintä on, että ihmisten ihmisarvoa kunnioitettaisiin, eikä vain parkkeerattaisi sairaita kortistoon taikka palveluihin.

]]>
0 Budjettiriihi Sosiaaliturva Suomen talous ja työllisyys Työkyvyttömyys Työllistyminen Tue, 07 Aug 2018 16:20:35 +0000 Niku Hinkka http://nikuhinkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259173-tyollisyys-voi-nousta-lakimuutoksilla-osatyokykyisten-hyvaksi
Näinkö on, että aktiivimalli toimi Hämeessä? http://ellelazarov.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258630-nainko-on-etta-aktiivimalli-toimi-hameessa <p>Se pieni uutinen päivän lehdestä.&nbsp; Te- toimiston tilasasto Hämeen työllisyystilanteesta kesäkuussa 2018 huutaa ollaan PLUSSALLA.</p><p>Kanta Hämeen työttömien määrä väheni 13%&nbsp; ja Päijät Hämeen 11%&nbsp; viimevuoden kesäkuusta.</p><p>Pitkäaikaistyöttömiä oli Hämeessä kesäkuun lopulla 6436 mikä on 18% vähemmän kuin viimevuonna.</p><p>Yli 50 vuotiaiden työttömientyönhakijoiden määrä pieneni 10,3%, ja alle 25 vuotiaiden nuorten työttömien määrä pieneni 12.8% viime vuodeen kesäkuusta.</p><p>On Hämeessä töitäkin te-toimistoon ilmoitettiin kesäkuussa 300 työpaikkaa enemmän kuin viime vuoden kesäkuussa.</p><p>Olis tämä uutinen ollut kome tuolla Etelä Suomen Sanomien etusivullakin.&nbsp; Kuinkahan moni huomasi?&nbsp; Mikä syy on pistää hyvät uutiset usein marginaaliin?</p><p>Sitäkään en ymmärrä miksi on niin suuri häly ativoimisesta.&nbsp; Kun olemme rehellisiä pientä &quot;takapuoleen potkaisua&quot;&nbsp; meistä itsekukin joskus tarvitsee toimiakseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Se pieni uutinen päivän lehdestä.  Te- toimiston tilasasto Hämeen työllisyystilanteesta kesäkuussa 2018 huutaa ollaan PLUSSALLA.

Kanta Hämeen työttömien määrä väheni 13%  ja Päijät Hämeen 11%  viimevuoden kesäkuusta.

Pitkäaikaistyöttömiä oli Hämeessä kesäkuun lopulla 6436 mikä on 18% vähemmän kuin viimevuonna.

Yli 50 vuotiaiden työttömientyönhakijoiden määrä pieneni 10,3%, ja alle 25 vuotiaiden nuorten työttömien määrä pieneni 12.8% viime vuodeen kesäkuusta.

On Hämeessä töitäkin te-toimistoon ilmoitettiin kesäkuussa 300 työpaikkaa enemmän kuin viime vuoden kesäkuussa.

Olis tämä uutinen ollut kome tuolla Etelä Suomen Sanomien etusivullakin.  Kuinkahan moni huomasi?  Mikä syy on pistää hyvät uutiset usein marginaaliin?

Sitäkään en ymmärrä miksi on niin suuri häly ativoimisesta.  Kun olemme rehellisiä pientä "takapuoleen potkaisua"  meistä itsekukin joskus tarvitsee toimiakseen.

]]>
15 http://ellelazarov.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258630-nainko-on-etta-aktiivimalli-toimi-hameessa#comments Työllistyminen Tyollisyystilanne Hämeessä Työnhaun aktiivimalli Wed, 25 Jul 2018 04:12:40 +0000 Elle Marketta Lazarov http://ellelazarov.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258630-nainko-on-etta-aktiivimalli-toimi-hameessa
Kun pääministeristä tulee siivooja http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256965-kun-paaministerista-tulee-siivooja <p>Ajatellaanpa sitä hetkeä, kun pääministeriltä loppuvat hommat ja hän joutuu ilmoittautumaan työvoimatoimistoon. Avulias virkailija antaa hänelle heti listan yrityksistä, joihin pääministerin osaaminen riittäisi. Mutta useamman kuukauden yrittämisen jälkeen töitä ei löydy. Pääministeri joutuu miettimään mitä tehdä. Ehkä pitää ryhtyä siivoojaksi?</p> <p>Aivan absurdi juttu, eikö niin? Aivan absurdi ajatus, että tuolla kokemuksella lähdettäisiin tekemään siivoojan työtä.&nbsp;</p> <p>No onhan se epätodennäköistä, että pääministerin seuraava työ olisi siivoojan homma. Mutta sen sijaan politiikan päätöksenteossa sekin vaihtoehto tuntuu ihan loogiselta idealta muulle kansalle. Koulutuksesta riippumatta ihmisen tulisi ottaa mitä tahansa työtä vastaan. Kuulemma työntekö pitää ihmisen työkykyisenä ja antaa mahdollisuuden löytää sitten joskus sitä oman alankin hommaa, kun sitä tulee vastaan.</p> <p>Kuulostaa järkevältä?</p> <p>No äkkiseltään varmaan niin. Asia vain on hieman mutkikkaampi. Tai itse asiassa aika monta kertaa mutkikkaampi. Erityisesti jos puhutaan jo muutenkin työntekijästä, jolla on jollekin alalle koulutus, mutta se kaipaisi päivitystä, ennen kuin sitä hommaa omalta alalta löytyisi. Tai jos puhutaan sellaisesta, jonka alalta ovat työt loppuneet tai loppumassa, mutta takana kuitenkin vaikkapa akateemista koulutusta ihan toiselta alalta, niin sellainen tarvitsisi myös jotakin uutta koulutusta.</p> <p>Nyt joku varmaan miettii, että niin, mitä sitten?</p> <p>No sitä sitten, että raaoilla työmarkkinoilla saattaa ottaa ohraleipä. Kun hyvin koulutettu joutuu tekemään reippaasti alle koulutuksensa olevaa työtä, hän on suuressa riskissä jäädä loppuelämän ajaksi ilman kunnollista työtä. Nuoremmalle se ei niinkään ole peruuttamaton ongelma. Kolmekymppisellä on vielä hyvät saumat päästä työnsyrjään kiinni. Mutta vaikkapa viisikymppiselle parin vuoden sivupolku voi olla jo fataali.</p> <p>Saatat sanoa, että se on yksilön ongelma.&nbsp;</p> <p>Joo. Onhan se niin, että jos pääministeri joutuu siivoojaksi, niin se on vain pääministerille todellinen ongelma, vai onko?</p> <p>Kyllä se on yhteiskunnallinenkin ongelma, jos fiksun ihmisen työpanosta ei hyödynnetä tehokkaasti. Se on ongelma suomalaiselle kansantaloudelle. Kalliilla hankittu koulutus ja vuosien kokemus heitetään vain roskakoppaan. Sitten siinä on sekin puoli, että ihminen, jonka motivaatio työntekoon on tavallista alhaisempi, jää myös tavallista aiemmin eläkkeelle.&nbsp;</p> <p>Juuri perjantaina uutisoitiin, että on jo useampi tapaus, jotka hakevat aktiivimallin seurauksena työkyvyttömyyseläkettä, vaikka eivät välttämättä ole edes sairaita. Mutta sekin on vielä pientä piiperrystä. Tein tällä viikolla kyselyä omaan Twitter verkostooni. 110 vastaajasta 41 % ajatteli tekevänsä töitä yli 70 -vuotiaaksi, jos terveys ja työn mielekkyys vain ovat kohdallaan. Mutta siis vain silloin, jos siinä hommassa on jotakin mieltä.</p> <p>Mietitäänpä vielä hetki. Kuinka paljon paremmin Suomella menee kymmenen vuoden päästä, jos löydämme aivan toisenlaisen tavan ajatella koulutusta, työtä ja uria? Uskokaa tai älkää, mutta 65-70 vuotiaiden panosta tarvitaan tulevaisuuden päätöksenteossa.</p> <p>Ai että mihin?</p> <p>Eläkepommin kasvaessa eläkeikäisten määrä kasvaa räjähdysmäisesti, eikä suinkaan vain Suomessa, vaan muuallakin Euroopassa ja osassa Aasiaa. Arvatkaa huviksenne, ketkä ymmärtävät parhaimmin, mitä tuolle ikäluokalle kannattaa tarjota?</p> <p>Haluammeko että se porukka on luomassa menestystä vai maksukyvyltään huonoina eläkeläisinä?</p> <p>Ajatus siitä, että mikä tahansa työ on parempi kuin työttömyys, on täysin älyvapaana syntynyt ajatus, mutta sitä on vain niin ihanan mukava hokea, kun se ei kosketa itseä. Parempi hokema olisi vaikka se, että ihan mikä tahansa keino pitää korkeaa osaamista omaavien ammattitaitoa yllä tai auttaa heitä kouluttautumaan uudelleen vielä +50 vuotiainakin, olisi paljon fiksumpaa.&nbsp;</p> <p>Kävisivät sitten vaikka samalla tavalla siivoamassa lisätienestien saamiseksi kuin opiskelijat.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ajatellaanpa sitä hetkeä, kun pääministeriltä loppuvat hommat ja hän joutuu ilmoittautumaan työvoimatoimistoon. Avulias virkailija antaa hänelle heti listan yrityksistä, joihin pääministerin osaaminen riittäisi. Mutta useamman kuukauden yrittämisen jälkeen töitä ei löydy. Pääministeri joutuu miettimään mitä tehdä. Ehkä pitää ryhtyä siivoojaksi?

Aivan absurdi juttu, eikö niin? Aivan absurdi ajatus, että tuolla kokemuksella lähdettäisiin tekemään siivoojan työtä. 

No onhan se epätodennäköistä, että pääministerin seuraava työ olisi siivoojan homma. Mutta sen sijaan politiikan päätöksenteossa sekin vaihtoehto tuntuu ihan loogiselta idealta muulle kansalle. Koulutuksesta riippumatta ihmisen tulisi ottaa mitä tahansa työtä vastaan. Kuulemma työntekö pitää ihmisen työkykyisenä ja antaa mahdollisuuden löytää sitten joskus sitä oman alankin hommaa, kun sitä tulee vastaan.

Kuulostaa järkevältä?

No äkkiseltään varmaan niin. Asia vain on hieman mutkikkaampi. Tai itse asiassa aika monta kertaa mutkikkaampi. Erityisesti jos puhutaan jo muutenkin työntekijästä, jolla on jollekin alalle koulutus, mutta se kaipaisi päivitystä, ennen kuin sitä hommaa omalta alalta löytyisi. Tai jos puhutaan sellaisesta, jonka alalta ovat työt loppuneet tai loppumassa, mutta takana kuitenkin vaikkapa akateemista koulutusta ihan toiselta alalta, niin sellainen tarvitsisi myös jotakin uutta koulutusta.

Nyt joku varmaan miettii, että niin, mitä sitten?

No sitä sitten, että raaoilla työmarkkinoilla saattaa ottaa ohraleipä. Kun hyvin koulutettu joutuu tekemään reippaasti alle koulutuksensa olevaa työtä, hän on suuressa riskissä jäädä loppuelämän ajaksi ilman kunnollista työtä. Nuoremmalle se ei niinkään ole peruuttamaton ongelma. Kolmekymppisellä on vielä hyvät saumat päästä työnsyrjään kiinni. Mutta vaikkapa viisikymppiselle parin vuoden sivupolku voi olla jo fataali.

Saatat sanoa, että se on yksilön ongelma. 

Joo. Onhan se niin, että jos pääministeri joutuu siivoojaksi, niin se on vain pääministerille todellinen ongelma, vai onko?

Kyllä se on yhteiskunnallinenkin ongelma, jos fiksun ihmisen työpanosta ei hyödynnetä tehokkaasti. Se on ongelma suomalaiselle kansantaloudelle. Kalliilla hankittu koulutus ja vuosien kokemus heitetään vain roskakoppaan. Sitten siinä on sekin puoli, että ihminen, jonka motivaatio työntekoon on tavallista alhaisempi, jää myös tavallista aiemmin eläkkeelle. 

Juuri perjantaina uutisoitiin, että on jo useampi tapaus, jotka hakevat aktiivimallin seurauksena työkyvyttömyyseläkettä, vaikka eivät välttämättä ole edes sairaita. Mutta sekin on vielä pientä piiperrystä. Tein tällä viikolla kyselyä omaan Twitter verkostooni. 110 vastaajasta 41 % ajatteli tekevänsä töitä yli 70 -vuotiaaksi, jos terveys ja työn mielekkyys vain ovat kohdallaan. Mutta siis vain silloin, jos siinä hommassa on jotakin mieltä.

Mietitäänpä vielä hetki. Kuinka paljon paremmin Suomella menee kymmenen vuoden päästä, jos löydämme aivan toisenlaisen tavan ajatella koulutusta, työtä ja uria? Uskokaa tai älkää, mutta 65-70 vuotiaiden panosta tarvitaan tulevaisuuden päätöksenteossa.

Ai että mihin?

Eläkepommin kasvaessa eläkeikäisten määrä kasvaa räjähdysmäisesti, eikä suinkaan vain Suomessa, vaan muuallakin Euroopassa ja osassa Aasiaa. Arvatkaa huviksenne, ketkä ymmärtävät parhaimmin, mitä tuolle ikäluokalle kannattaa tarjota?

Haluammeko että se porukka on luomassa menestystä vai maksukyvyltään huonoina eläkeläisinä?

Ajatus siitä, että mikä tahansa työ on parempi kuin työttömyys, on täysin älyvapaana syntynyt ajatus, mutta sitä on vain niin ihanan mukava hokea, kun se ei kosketa itseä. Parempi hokema olisi vaikka se, että ihan mikä tahansa keino pitää korkeaa osaamista omaavien ammattitaitoa yllä tai auttaa heitä kouluttautumaan uudelleen vielä +50 vuotiainakin, olisi paljon fiksumpaa. 

Kävisivät sitten vaikka samalla tavalla siivoamassa lisätienestien saamiseksi kuin opiskelijat.

 

]]>
26 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256965-kun-paaministerista-tulee-siivooja#comments Kotimaa Suomalainen työelämä Työelämä Työllistyminen Työttömyys Työvoimapolitiikka Sat, 16 Jun 2018 04:30:00 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256965-kun-paaministerista-tulee-siivooja
Robottiapulaisia? http://sadetahvanainen72.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256934-robottiapulaisia <p>&nbsp;</p><p>Robotismi ja uusi työ ovat olleet teemoina, kun Vantaan kaupungin ystävyyskaupunkien edustajat Ruotsista ja Norjasta ovat vierailulla kotikaupungissani. Tottakai ystävyyttä ja pohjoismaista yhteenkuuluvaisuutta on ylistetty. Ja kyllä, on myös syöty hyvin ja nautittu seminaarista.</p><p>Viekö robotisaatio työpaikkamme? Mitä tilalle? Kuinka taata ihmisten toimeentulo ja asuminen tulevassa työelämän disruptiossa, luovassa tuhossa. Yhä korkeamman koulutustason merkitystä suorastaan huudetaan.</p><p>Tavalliset palkkatyöläiset tai akateemiset varmasti sopeutuvat, joustavat, kykenevät uudelleenkoulutukseen. Työmarkkinat muovautuvat ympäröivään todellisuuteen ja koulutus muuttuu yhä modulimaisemmaksi. Voit lisäkouluttaa itseäsi aina uudella &rdquo;lisäpalikalla&rdquo; koko elämäsi. Hyvä niin.&nbsp;</p><p>Vahvat pärjäävät, mutta vahvoja toimia tarvitaan niiden heikompien puolesta, jotka jo nyt etsivät toivotonta työpaikkaa sitä löytämättä nuorina eläköityen. Heidän määränsä saattaa jyrkästi kasvaa yhä voimistuvan osaamisvaatimuksen myötä. Apumiehen hommia ei enää ole. Vai onko sittenkin tulevaisuudessa? Robottien apulaisia?</p><p>Voisiko tekoäly ja robotisaatio olla tulevaisuudessa avain erityistä tukea tarvitsevien työllistämisen parantamisessa? Apulainen, joka ohjaa robottia, vahvistaa inhimillisen läsnäolon tarpeen? Kun jopa lääkärin diagnoosi on siirtymässä tekoälyn hoidettavaksi, miksi ei siis tekoäly voisi toimia tukea tarvitsevan työntekijän &rdquo;aivoina ja muistipankkina&rdquo;.</p><p>Pelkkä robottiyhteiskunta ei kuitenkaan ihmisarvoa takaa, siihen tarvitaan ihmisiä!</p><p>&nbsp;</p><p>Säde Tahvanainen</p><p>-osaaja-</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Robotismi ja uusi työ ovat olleet teemoina, kun Vantaan kaupungin ystävyyskaupunkien edustajat Ruotsista ja Norjasta ovat vierailulla kotikaupungissani. Tottakai ystävyyttä ja pohjoismaista yhteenkuuluvaisuutta on ylistetty. Ja kyllä, on myös syöty hyvin ja nautittu seminaarista.

Viekö robotisaatio työpaikkamme? Mitä tilalle? Kuinka taata ihmisten toimeentulo ja asuminen tulevassa työelämän disruptiossa, luovassa tuhossa. Yhä korkeamman koulutustason merkitystä suorastaan huudetaan.

Tavalliset palkkatyöläiset tai akateemiset varmasti sopeutuvat, joustavat, kykenevät uudelleenkoulutukseen. Työmarkkinat muovautuvat ympäröivään todellisuuteen ja koulutus muuttuu yhä modulimaisemmaksi. Voit lisäkouluttaa itseäsi aina uudella ”lisäpalikalla” koko elämäsi. Hyvä niin. 

Vahvat pärjäävät, mutta vahvoja toimia tarvitaan niiden heikompien puolesta, jotka jo nyt etsivät toivotonta työpaikkaa sitä löytämättä nuorina eläköityen. Heidän määränsä saattaa jyrkästi kasvaa yhä voimistuvan osaamisvaatimuksen myötä. Apumiehen hommia ei enää ole. Vai onko sittenkin tulevaisuudessa? Robottien apulaisia?

Voisiko tekoäly ja robotisaatio olla tulevaisuudessa avain erityistä tukea tarvitsevien työllistämisen parantamisessa? Apulainen, joka ohjaa robottia, vahvistaa inhimillisen läsnäolon tarpeen? Kun jopa lääkärin diagnoosi on siirtymässä tekoälyn hoidettavaksi, miksi ei siis tekoäly voisi toimia tukea tarvitsevan työntekijän ”aivoina ja muistipankkina”.

Pelkkä robottiyhteiskunta ei kuitenkaan ihmisarvoa takaa, siihen tarvitaan ihmisiä!

 

Säde Tahvanainen

-osaaja-

 

 

 

]]>
4 http://sadetahvanainen72.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256934-robottiapulaisia#comments Erityinen tuki Robotismi Työllistyminen Fri, 15 Jun 2018 09:23:22 +0000 Säde Tahvanainen http://sadetahvanainen72.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256934-robottiapulaisia
Työvoimapalvelujen kurssien vaikuttavuus - pelkkää höttöä vai todellista hyötyä http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255201-tyovoimapalvelujen-kurssien-vaikuttavuus-pelkkaa-hottoa-vai-todellista-hyotya <p>Olen lukenut useita pöyristyttäviä kuvauksia työttömille järjestetyistä kursseista, joista ei olla katsottu olevan mitään hyötyä työllistymisen avuksi. Yhtenä viimeisimpänä <a href="http://sarilait.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255139-mina-aktivoidun?ref=poiminnat">Sari Laitinen kuvasi</a> kuinka osana työttömille tarkoitettua kurssia hän kulutti neljä tuntia vihanhallintakurssilla. Kurssilla, jota kukaan osallistujista ei kokenut edes tarvitsevansa. Kommentoinkin asiaa, että teettämällä tällaisia tarpeettomasti saadaan kenties passiivisagressiivisesta kehitettyä aktiivisagressiivinen - aktivointia kaiketi sekin on.</p><p>Olisin erittäin kiinnostunut näkemään tilastoja ja kokemuksia siitä, mihin työvoimahallinto kuluttaa rahaa ja mitä sillä saadaan aikaan. Aktiivimalli on lisäämässä kurssitustarvetta ja rahallinen sanktio aiheuttanee sen, että kursseille osallistutaan myös vain sanktioiden välttämiseksi. Onko tämä tehokasta resurssien käyttöä ja saadaanko näin merkittäviä tuloksia aikaan? Kuinka moni oikeasti kokee saaneensa näiltä kursseilta riittävästi hyötyä suhteessa käytettyyn aikaan?</p><p>Hallituksen suunnitelmissa olevan työvoimapalvelujen toiminnan laajamittaisen lisäämisen taustadokumenteissa kerrottiin vuosittain ostettavan noin 200 miljoonalla palveluja ulkoa oletettavasti lähinnä erilaisten kurssien muodossa. Tämän lisäksi on sitten itse tuotetut kurssit ja koulutukset, joiden kustannuksista ei ole itselläni tietoa. Mitä näillä panostuksilla saadaan aikaan - arvioidaanko kurssien vaikuttavuutta työllistymiseen kattavasti? Pitäisikö arvioiden olla julkisia, jotta työttömät voisivat arvioida kannattaako kurssille osallistua?</p><p><strong>CV:n täyttöä, vahvuuksien löytämistä, LinkedIn-koulutusta ja ryhmäkeskusteluja</strong></p><p>Esimerkiksi alallani ICT:ssä olen kuullut kuinka akateemiset pitkän työuran jo tehneet pääsevät lusimaan kursseilla, jossa kerrotaan vaikkapa miten LinkedIn toimii ja mitä siellä voi tehdä. Monet näistä ovat olleet LinkedInissä melkein sen perustamisesta lähtien reilusti yli kymmenen vuotta ja tietävät joskus kouluttajaa enemmän.</p><p>Toinen päivä saatetaan kuluttaa tekemällä persoonallisuustestejä ja niiden pohjalta sitten jutustellaan ryhmässä, jotta löydettäisiin omia piileviä vahvuuksia. Monet osallistujista ovat työelämässä tehneet samat ja pohtineet näitä asioita lukuisia kertoja.</p><p>CV:n täyttämistä hierotaan suhteettoman kauan vaikka siihenkin esimerkkejä ja oppia löytyy verkosta mielin määrin. Järjestetään ennemmin kohdennettua apua sitä tarvitseville ja haluaville.</p><p>Jostain kumman syystä monesta ammattilaisesta tehdään yhtäkkiä aloittelija ja häntä kohdellaan kuin lasta. Heidän tarpeitaan ei kysellä eikä koulutuksia räätälöidä - tarjotaan vain jotakin, jotta saadaan velvoitteet koulutuksen järjestämisestä täytettyä. Koulutuksen todellisia hyötyjä ja vaikuttavuutta ei juurikaan arvioida.</p><p>Palautteen annossa työttömät ovat jossain määrin varovaisia - ovathan he monessa asiassa työvoimahallinnon virkamiehen armoilla eri päätöksissä ja toimenpiteissä. Itsesuojelu astuu kuvaan ja niellään vaikka mitä, jottei toimeentulo vaarannu.</p><p><strong>Palvelujen digitalisointi käyttöön ja säästyneet rahat täsmätoimenpiteisiin</strong></p><p>On aivan järjetöntä järjestää LinkedIn-kursseja ympäri maata osana lukemattomia koulutusjaksoja. Kolme eri tasoista verkkokurssia luentoineen ja tarvittaessa harjoituksia tai testi. Mikäli ongelmaksi muodostuu varmistaa osallistuminen, niin kirjaudutaan järjestelmään pankkitunnuksilla varmistaen henkilöllisyys. Lisäksi tarjotaan alusta, jolla voi esittää kysymyksiä ja saada neuvoja.</p><p>Veikkaan, että tällä ratkaisulla sekä sen soveltamisella muihinkin alueisiin säästyy jopa miljoonia muuhun käyttöön. Esimerkiksi CV:n voisi vaikka lähettää sähköisesti arvioitavaksi ja alkuun sen voisi käydä läpi vaikkapa tekoälysovellus. Hallitus voisi tekoälyyn liittyvän kärkihankkeensa yhtenä tehtävänä tilata sovelluksen, joka pystyy käymään niitä läpi tarjoten muutosehdotuksia.</p><p><strong>Panostukset kohtaanto-ongelmaan ja täydennyskoulutukseen</strong></p><p><a href="https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/pikakoulutetut-koodarit-paasivat-heti-toihin-vaatii-yrityksilta-rohkeutta-nahda-potentiaalin-6723905">Tietoviikko kertoi</a> kolmen kuukauden koodauskurssista, johon haki neljätuhatta ihmistä ja kaksikymmentä pääsi mukaan. Testeissä mitattiin loogista ajattelua ja ripeää oppimiskykyä. Koodaamistaitoja hakijoilta ei vaadittu, eli opintopaketti lähti nollatasolta liikkeelle. Voidaan esittää kritiikkiä siitä, onko kolme kuukautta riittävästi, mutta oikealla taustalla ja rajattuun tarpeeseen ratkaisu voi hyvinkin toimia.</p><p>Academic Workin koulutusohjelmasta kerrottiin seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Academy on kolmen kuukauden intensiivinen opiskelupaketti, jossa opitaan java-ohjelmointikieltä sekä sitä tukevia verkko- ja tietokantatekniikoita. Koulutus on ilmainen, mutta siitä ei myöskään makseta palkkaa eikä sen ajaksi voi saada opintotukea. Jokaiselle valmistuneelle kuitenkin taataan ensimmäinen it-alan työpaikka vuodeksi.</em>&quot;</p><p>Jälleen kerran tiukka tukipolitiikka löi kapuloita rattaisiin, kun opintotukea ei saa. Toivottavasti sentään työttömyystuki säilyi, mutta nykyisen aktiivimallin täyttämiseksi tällainen toiminta ei tietenkään kävisi, kun ei ole sopivan tahon tarjoama ja hyväksytty.</p><p>Tämänkaltaisia tarvitaan lisää ja niitä pitää aktiivisesti kehittää.</p><p>Ohjelmistoalan yritys <a href="https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/suomesta-uhkaavat-loppua-digiosaajat-kesken-luotto-koulutusjarjestelmaan-horjuu-6724083">Salesforce teetti kyselyn</a>, jonka mukaan luottamus Suomen koulutusjärjestelmään horjuu:</p><p>&quot;<em>Suomalaisista vastaajista vain 21 prosenttia katsoo, että koulutusjärjestelmä kykenee vastaamaan työmarkkinoiden tämän hetken tarpeisiin.</em>&quot;</p><p>&rdquo;<em>Meillä on Suomessa huippuluokan julkinen koulutusjärjestelmä, mutta se ei yksin riitä. Suomalaisen osaamisen kehittäminen on yhteinen tehtävä, johon jokaisen yrityksen tulisi investoida ja osallistua</em>&rdquo;, kertoo Salesforcen asiakkuusjohtaja&nbsp;<strong>Patrik Ros</strong>&nbsp;tiedotteessa.</p><p>Meidän on löydettävä polut, joilla soveltuvat työttömät pääsevät täydennyskoulutukseen täyttämään syntyviä aukkoja osaamisessa. Nyt ei riitä opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen ensi hallituskaudelle tehtäviksi muutoksista käynnistämät keskustelut vaan meidän on reagoitava nopeammin.</p><p><strong>Helposti monistettavaa ja digitalisoitavaa hömppää pois ja resurssit parempaan käyttöön</strong></p><p>Ruotsissa ja Tanskassa on allokoitu resursseja huomattavasti enemmän henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukeen - tämän pitää olla myös Suomen suunta. Näillä näkymin merkittäviä lisäresursseja ei ole luvassa, joten on pyrittävä vapauttamaan niitä nykyisistä tehtävistä. Mielestäni digitalisoinnin ja paremman kohdentamisen avulla voidaan tähän suuntaan päästä.</p><p>Valtaosa työttömistä haluaa työllistyä ja löytää tapoja kouluttaa itseään uusiin tehtäviin. Pääpaino tulisi olla tämän osan palveluissa, kun nyt tunnutaan laittavan liikaa painoa vastahakoisten pakottamiseen. Tärkeämpää on mahdollistaa tuki niille, jotka sitä haluavat, kuin pyrkiä tasapäisesti tarjoamaan jotakin ehtojen täyttämiseksi.</p><p>Useimmat työttömät ovat aikuisia merkittävälläkin työkokemuksella ja heitä tulee kohdella sen mukaisesti. Työttömäksi on jouduttu monista syistä - tänään luin kuinka Microsoft on vuodesta 2015 lähtien irtisanonut Suomesta 3000 työntekijää. Ei ollut kyse näiden ihmisten ammattitaidosta ja osaamisesta vaan aivan muusta. Työttömäksi joutuminen ei tarkoita älykkyystason ja osaamisen yhtäkkistä alenemaa.</p><p>Tarvitaan täsmäkoulutusta, jota varten myös työvoimahallinnon tulee kehittää osaamistaan. Olen kuullut monelta ICT-alan ammattilaiselta kuinka he eivät koe, että TE-toimistossa ymmärrettäisiin heidän alaansa ja osattaisi aidosti auttaa. Tarvitaan myös erikoistunutta tukea yleisneuvonnan sijaan.</p><p>Nyt on aika arvioida tarjottujen palveluiden vaikuttavuutta ja pyrkiä kohdentamaan resurssit paremmin!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen lukenut useita pöyristyttäviä kuvauksia työttömille järjestetyistä kursseista, joista ei olla katsottu olevan mitään hyötyä työllistymisen avuksi. Yhtenä viimeisimpänä Sari Laitinen kuvasi kuinka osana työttömille tarkoitettua kurssia hän kulutti neljä tuntia vihanhallintakurssilla. Kurssilla, jota kukaan osallistujista ei kokenut edes tarvitsevansa. Kommentoinkin asiaa, että teettämällä tällaisia tarpeettomasti saadaan kenties passiivisagressiivisesta kehitettyä aktiivisagressiivinen - aktivointia kaiketi sekin on.

Olisin erittäin kiinnostunut näkemään tilastoja ja kokemuksia siitä, mihin työvoimahallinto kuluttaa rahaa ja mitä sillä saadaan aikaan. Aktiivimalli on lisäämässä kurssitustarvetta ja rahallinen sanktio aiheuttanee sen, että kursseille osallistutaan myös vain sanktioiden välttämiseksi. Onko tämä tehokasta resurssien käyttöä ja saadaanko näin merkittäviä tuloksia aikaan? Kuinka moni oikeasti kokee saaneensa näiltä kursseilta riittävästi hyötyä suhteessa käytettyyn aikaan?

Hallituksen suunnitelmissa olevan työvoimapalvelujen toiminnan laajamittaisen lisäämisen taustadokumenteissa kerrottiin vuosittain ostettavan noin 200 miljoonalla palveluja ulkoa oletettavasti lähinnä erilaisten kurssien muodossa. Tämän lisäksi on sitten itse tuotetut kurssit ja koulutukset, joiden kustannuksista ei ole itselläni tietoa. Mitä näillä panostuksilla saadaan aikaan - arvioidaanko kurssien vaikuttavuutta työllistymiseen kattavasti? Pitäisikö arvioiden olla julkisia, jotta työttömät voisivat arvioida kannattaako kurssille osallistua?

CV:n täyttöä, vahvuuksien löytämistä, LinkedIn-koulutusta ja ryhmäkeskusteluja

Esimerkiksi alallani ICT:ssä olen kuullut kuinka akateemiset pitkän työuran jo tehneet pääsevät lusimaan kursseilla, jossa kerrotaan vaikkapa miten LinkedIn toimii ja mitä siellä voi tehdä. Monet näistä ovat olleet LinkedInissä melkein sen perustamisesta lähtien reilusti yli kymmenen vuotta ja tietävät joskus kouluttajaa enemmän.

Toinen päivä saatetaan kuluttaa tekemällä persoonallisuustestejä ja niiden pohjalta sitten jutustellaan ryhmässä, jotta löydettäisiin omia piileviä vahvuuksia. Monet osallistujista ovat työelämässä tehneet samat ja pohtineet näitä asioita lukuisia kertoja.

CV:n täyttämistä hierotaan suhteettoman kauan vaikka siihenkin esimerkkejä ja oppia löytyy verkosta mielin määrin. Järjestetään ennemmin kohdennettua apua sitä tarvitseville ja haluaville.

Jostain kumman syystä monesta ammattilaisesta tehdään yhtäkkiä aloittelija ja häntä kohdellaan kuin lasta. Heidän tarpeitaan ei kysellä eikä koulutuksia räätälöidä - tarjotaan vain jotakin, jotta saadaan velvoitteet koulutuksen järjestämisestä täytettyä. Koulutuksen todellisia hyötyjä ja vaikuttavuutta ei juurikaan arvioida.

Palautteen annossa työttömät ovat jossain määrin varovaisia - ovathan he monessa asiassa työvoimahallinnon virkamiehen armoilla eri päätöksissä ja toimenpiteissä. Itsesuojelu astuu kuvaan ja niellään vaikka mitä, jottei toimeentulo vaarannu.

Palvelujen digitalisointi käyttöön ja säästyneet rahat täsmätoimenpiteisiin

On aivan järjetöntä järjestää LinkedIn-kursseja ympäri maata osana lukemattomia koulutusjaksoja. Kolme eri tasoista verkkokurssia luentoineen ja tarvittaessa harjoituksia tai testi. Mikäli ongelmaksi muodostuu varmistaa osallistuminen, niin kirjaudutaan järjestelmään pankkitunnuksilla varmistaen henkilöllisyys. Lisäksi tarjotaan alusta, jolla voi esittää kysymyksiä ja saada neuvoja.

Veikkaan, että tällä ratkaisulla sekä sen soveltamisella muihinkin alueisiin säästyy jopa miljoonia muuhun käyttöön. Esimerkiksi CV:n voisi vaikka lähettää sähköisesti arvioitavaksi ja alkuun sen voisi käydä läpi vaikkapa tekoälysovellus. Hallitus voisi tekoälyyn liittyvän kärkihankkeensa yhtenä tehtävänä tilata sovelluksen, joka pystyy käymään niitä läpi tarjoten muutosehdotuksia.

Panostukset kohtaanto-ongelmaan ja täydennyskoulutukseen

Tietoviikko kertoi kolmen kuukauden koodauskurssista, johon haki neljätuhatta ihmistä ja kaksikymmentä pääsi mukaan. Testeissä mitattiin loogista ajattelua ja ripeää oppimiskykyä. Koodaamistaitoja hakijoilta ei vaadittu, eli opintopaketti lähti nollatasolta liikkeelle. Voidaan esittää kritiikkiä siitä, onko kolme kuukautta riittävästi, mutta oikealla taustalla ja rajattuun tarpeeseen ratkaisu voi hyvinkin toimia.

Academic Workin koulutusohjelmasta kerrottiin seuraavaa:

"Academy on kolmen kuukauden intensiivinen opiskelupaketti, jossa opitaan java-ohjelmointikieltä sekä sitä tukevia verkko- ja tietokantatekniikoita. Koulutus on ilmainen, mutta siitä ei myöskään makseta palkkaa eikä sen ajaksi voi saada opintotukea. Jokaiselle valmistuneelle kuitenkin taataan ensimmäinen it-alan työpaikka vuodeksi."

Jälleen kerran tiukka tukipolitiikka löi kapuloita rattaisiin, kun opintotukea ei saa. Toivottavasti sentään työttömyystuki säilyi, mutta nykyisen aktiivimallin täyttämiseksi tällainen toiminta ei tietenkään kävisi, kun ei ole sopivan tahon tarjoama ja hyväksytty.

Tämänkaltaisia tarvitaan lisää ja niitä pitää aktiivisesti kehittää.

Ohjelmistoalan yritys Salesforce teetti kyselyn, jonka mukaan luottamus Suomen koulutusjärjestelmään horjuu:

"Suomalaisista vastaajista vain 21 prosenttia katsoo, että koulutusjärjestelmä kykenee vastaamaan työmarkkinoiden tämän hetken tarpeisiin."

Meillä on Suomessa huippuluokan julkinen koulutusjärjestelmä, mutta se ei yksin riitä. Suomalaisen osaamisen kehittäminen on yhteinen tehtävä, johon jokaisen yrityksen tulisi investoida ja osallistua”, kertoo Salesforcen asiakkuusjohtaja Patrik Ros tiedotteessa.

Meidän on löydettävä polut, joilla soveltuvat työttömät pääsevät täydennyskoulutukseen täyttämään syntyviä aukkoja osaamisessa. Nyt ei riitä opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen ensi hallituskaudelle tehtäviksi muutoksista käynnistämät keskustelut vaan meidän on reagoitava nopeammin.

Helposti monistettavaa ja digitalisoitavaa hömppää pois ja resurssit parempaan käyttöön

Ruotsissa ja Tanskassa on allokoitu resursseja huomattavasti enemmän henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukeen - tämän pitää olla myös Suomen suunta. Näillä näkymin merkittäviä lisäresursseja ei ole luvassa, joten on pyrittävä vapauttamaan niitä nykyisistä tehtävistä. Mielestäni digitalisoinnin ja paremman kohdentamisen avulla voidaan tähän suuntaan päästä.

Valtaosa työttömistä haluaa työllistyä ja löytää tapoja kouluttaa itseään uusiin tehtäviin. Pääpaino tulisi olla tämän osan palveluissa, kun nyt tunnutaan laittavan liikaa painoa vastahakoisten pakottamiseen. Tärkeämpää on mahdollistaa tuki niille, jotka sitä haluavat, kuin pyrkiä tasapäisesti tarjoamaan jotakin ehtojen täyttämiseksi.

Useimmat työttömät ovat aikuisia merkittävälläkin työkokemuksella ja heitä tulee kohdella sen mukaisesti. Työttömäksi on jouduttu monista syistä - tänään luin kuinka Microsoft on vuodesta 2015 lähtien irtisanonut Suomesta 3000 työntekijää. Ei ollut kyse näiden ihmisten ammattitaidosta ja osaamisesta vaan aivan muusta. Työttömäksi joutuminen ei tarkoita älykkyystason ja osaamisen yhtäkkistä alenemaa.

Tarvitaan täsmäkoulutusta, jota varten myös työvoimahallinnon tulee kehittää osaamistaan. Olen kuullut monelta ICT-alan ammattilaiselta kuinka he eivät koe, että TE-toimistossa ymmärrettäisiin heidän alaansa ja osattaisi aidosti auttaa. Tarvitaan myös erikoistunutta tukea yleisneuvonnan sijaan.

Nyt on aika arvioida tarjottujen palveluiden vaikuttavuutta ja pyrkiä kohdentamaan resurssit paremmin!

 

 

 

]]>
14 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255201-tyovoimapalvelujen-kurssien-vaikuttavuus-pelkkaa-hottoa-vai-todellista-hyotya#comments Aikuiskoulutus Työllistyminen Työttömien aktiivimalli Työttömyys Vaikuttavuusarviointi Sat, 12 May 2018 07:16:15 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255201-tyovoimapalvelujen-kurssien-vaikuttavuus-pelkkaa-hottoa-vai-todellista-hyotya
Työehtojen keventäminen auttaa nuoria työllistymään http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254469-tyoehtojen-keventaminen-auttaa-nuoria-tyollistymaan <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/c3maSKVDkFc?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/c3maSKVDkFc?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Työmarkkinareformissa epäonnistunut Juha Sipilän johtama hallitus otti vihdoin härkää sarvista ja päätti aloittaa työmarkkinasääntelyn keventämisen lapsen askelin. Uudistuksen myötä henkilöperusteista irtisanomista helpotetaan alle 20:n hengen yrityksissä ja alle 30-vuotiaiden, yli kolme kuukautta työttömänä olleiden, kohdalla vaatimus työsopimuksen määräaikaisuuden perusteelle puretaan. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjien riski virherekrytointiin pienenee ja samalla kannustin palkata pitkäaikaistyöttömyyteen ajautumassa oleva alle kolmekymppinen nousee rutkasti.</p><p>Silti, nuorista ja pitkäaikaistyöttömistä vaalipuheissaan huolissaan olleiden vasemmistopuolueiden, ja teollistumisen ajan poteroissaan lymyilevän AY-liikkeen vastaisku oli ällistyttävä.</p><p>Vihreät ovat vuosia vaatineet nuorten tukemista velkaelvyttämällä julkista sektoria, mutta nyt Vihreistä kuultiin vaikerrusta talouskurimuksen maksattamisesta nuorilla, sekä tietysti jankutettiin jo kyllästymiseen asti kuultua mantraa &ldquo;hallituksen epäinhimillisestä politiikasta&rdquo;. Vasemmistoliitosta maalailtiin uhkakuvia kymmenien vuosien määräaikaisuusketjutuksista sekä oltiin huolissaan siitä, kuinka nyt työnantajat potkivat kaikki työntekijänsä tuosta noin vain pihalle, aivan niin kuin kapitalisti pystyisi riistämään proletariaattia teettämättä sillä työtä.</p><p>Demareiden Antti &ldquo;#suklaatayrittäjille&rdquo; Rinne taas tiesi kertoa, että yrittäjänä, ja satojen ihmisten työllistäjänä, miljoonaomaisuuden takonut pääministeri Sipilä ei muka ymmärrä työelämästä yhtään mitään. Ilmeisesti herrahississä elämänsä suhannut AY-politrukki sitten ymmärtää? Sellaisesta puheenollen, AY-liikkeen edustajat alentuivat retoriikassaan jo erään videoblogeja tekevän harrastelijapoliitikon tasolle, sellaisia ei uskalla edes ääneen lukea.</p><p>Mielestäni on todella huolestuttavaa, että suomalaisen puolue- ja työmarkkinapolitiikan kirkkaimmat sekä vaikutusvaltaisimmat nimet eivät kykene edes alkeellisten loogisten päättelyketjujen rakentamiseen.</p><p>Voin yrittäjäperheestä tulevana laskutaitoisena ihmisenä kertoa teille sen saman, mitä yrittäjät ja markkinoiden toimintaa ymmärtävät ihmiset ovat yrittäneet jo vuosikymmeniä sanoa: Työllistäminen on Suomessa valtava riski. Suuryrityksille toki pienempi riski kuin keskisuurille yrityksille, mutta molemmissa tapauksissa huono rekrytointi on tarpeeton kuluerä ja yrityksen kasvua, työilmapiiriä sekä taloudellista vakautta uhkaava riski.</p><p>Pienyrityksille, joita irtisanomisoikeuden keventäminen nyt koskee, huono rekrytointi on koko yrityksen vakautta dramaattisella tavalla uhkaava, tai koko yrityksen kaatava riski. Jos Suomessa oikeasti kuunneltaisiin yrittäjiä niin paljon kuin vaalipuheissa lupaillaan, saattaisivat päättäjät tietää, millaisia absurdin rajamailla liikkuvia tarinoita yrittämiseen liittyy.</p><p>Oletteko koskaan kuulleet työntekijästä, joka heitti hanskat tiskiin heti koeajan päätyttyä ja hakeutui toistuville sairaslomille lähes vuoden ajan, kunnes kirstun pohjaa raapiva työnantaja irtisanoi hänet. Hätiin kutsuttiin liiton juristit ja asiaa entisen työnantajan toimistolla selvitettäessä ex-työntekijällä oli vieläpä pokkaa virnistellä yrittäjälle tietäen, ettei yrittäjällä ole muuta mahdollisuutta kuin niellä kiukkunsa ja maksaa. Yrittäjä päätyi sovintomenettelyn kautta korvaamaan työntekijälle useamman kuukauden palkan perusteettomasta irtisanomisesta, koska oikeusasteisiin lähteminen olisi tiennyt potentiaalisesti vielä isompia tappioita, jopa koko yritystoiminnan kaatumista.&nbsp;</p><p>Oletteko koskaan kuulleet syrjäkylän yksinäisestä kahvilayrittäjästä, joka palkkasi nuorukaisen samalta kylältä keventämään yrittäjän yli 80-tuntiseksi venyviä työviikkoja? Pian koeajan päätyttyä työntekijä ilmoitti olevansa raskaana ja jäi pari vuotta kestävälle äitiyslomalle. Tyhjenevässä kylässä yrittäjä pyörittää edelleen kahvilaansa yksin, mutta joutui maksamaan myös työntekijänsä kulut. Vastaan rimpuilu johti AY-juristin välittömään yhteydenottoon ja uhkaukseen viedä asia käräjille.&nbsp;</p><p>Jostain syystä iso osa poliitikoistamme tukee tällaista korporatismia samalla, kun pelkäävät Monsanton kaltaisten korporaatioiden ja TTIP:n kaltaisten vapaakauppasopimusten ajavan pienyrittäjät, tai jopa kokonaiset valtiot, orjikseen vastaavien oikeusmenettelyjen kautta.&nbsp;</p><p>Tiukan työmarkkinasääntelyn kannattajat jaksavat aina muistuttaa siitä, että sääntelyn purkaminen pakottaa työntekijän, pienen ihmisen, ottamaan isomman riskin globaalin talouden heilahteluista ja työmarkkinatilanteen muutoksista. Mutta ihminen se yrittäjäkin on, ja pienyrittäjien tapauksessa he useimmiten vastaavat yritystoimintansa riskeistä koko henkilökohtaisella omaisuudellaan. Sen omaisuuden, eli vuosikymmenien aikana maksetun kodin, perheen toimeentulon ja hyvinvoinnin, voi tällä hetkellä tuhota yksi huono rekrytointipäätös. Yksi välinpitämätön tai pahantahtoinen ihminen voi tuhota yrittäjän elämäntyön, ja pahimmillaan koko elämän, yhdessä silmänräpäyksessä. Ainoa mihin yrittäjä voi tuolloin luottaa on se, että AY-juristit ovat varmistamassa kaiken kaatumisen yrittäjän harteille, vaikka yrittäjä olisi painanut niska limassa töitä ja maksanut palkat säntillisesti vuosikymmenien ajan.</p><p>Kaikki tämä on mahdollista siksi, että Suomessa työntekijällä ajatellaan olevan lähinnä oikeuksia ja työnantajalla velvollisuuksia. Pienikin ehdotettu muutos työmarkkinajärjestelmään johtaa aina vasemmistopuolueiden ja AY-liikkeen taholta valtavaan pelottelukampanjaan siitä, kuinka koko hyvinvointivaltio sortuu, jos me aikuiset sittenkin kantaisimme vastuun elämään toisinaan kuuluvista pettymyksistä.&nbsp;</p><p>Vastoin kriitikoiden kuvitelmia, jo vuosikymmeniä vanhaan työmarkkinamalliin takertumalla ei saavuteta vakaampia, pitkäaikaisempia tai useampia työsuhteita, vaan se johtaa harvempiin työsuhteisiin, korkeampaan työttömyyteen sekä kiihtyvään syrjäytymiseen. Jotta työsuhde voisi edes päättyä, on sellainen ensin oltava olemassa. Työsuhteen päättyminenkin on parempi asia kuin se, ettei koskaan edes päässyt töihin, kuten niin monille, eritoten nuorille, on menneisyyden työmarkkinaratkaisuihin takertuvassa Suomessa käynyt.</p><p>Toki työmarkkinapolitiikan jarrumiehet sanovat, että oravanpyörästä tippumassa olevia pitäisi kouluttaa, tukityöllistää tai sosiaalistaa lisää, veronmaksajien rahoilla tietysti. Tosiasia kuitenkin on se, että jos et pari vuosikymmentä koulua käytyäsi ja kymmeniä tai satoja työhakemuksia lähetettyäsi vetoa työnantajiin, niin lisäkoulutus tuskin muuttaa tilannetta olennaisesti.&nbsp;</p><p>Jos minä olisin alle 30-vuotias pitkäaikaistyötön tai työelämän rattailta tippumassa oleva nuori, niin kiljuisin riemusta tällaisen hallituksen luoman etuoikeuden saatuani. Jos työelämään ei pääse kiinni, koska osaaminen, työkokemus, sosiaaliset taidot tai jokin muu rekryä helpottava ominaisuus ei ole riittävällä tasolla, niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää tinkiä esimerkiksi palkasta tai muista työehdoista, kunnes vaatimukset täyttyvät työkokemuksen myötä.</p><p>Ja juuri sellaisen mahdollisuuden tämä uudistus luo, eli antaa pahnan pohjimmaisillekin paremmat mahdollisuudet päästä työelämään kiinni, kun nuorille työntekijöille annettu mahdollisuus ei ole yrityksen tulevaisuutta uhkaava riski.&nbsp;</p><p>Ainoa, mistä tätä hallituksen uudistusta voi kritisoida on tosiaankin se, että se pistää työntekijät eriarvoiseen asemaan. Siksi sama reformi pitäisi ulottaa koskemaan kaikkia suomalaisia, ei vain alle 30-vuotiaita ja pienyrityksiä. Ja jos oikein toden teolla haluttaisiin kasvattaa työllisyysprosenttia sekä leipoa sitä poliitikkojen joka kääntessä lupailemaa kakkua, niin työehtosopimusten yleissitovuus poistettaisiin sekä työllistämisen että työnteon verotusta laskettaisiin. Kuvitelkaapa millaista olisi elää Suomessa, jossa kestävyysvajeesta puhumisen sijaan voisimme keskustella julkisen talouden ylijäämästä ja hyvinvoinnin kasvusta?</p><p><a href="https://www.verkkouutiset.fi/hallitus-paatti-alle-30-vuotiaan-maaraaikaisuuden-perusteet-poistetaan/" title="https://www.verkkouutiset.fi/hallitus-paatti-alle-30-vuotiaan-maaraaikaisuuden-perusteet-poistetaan/">https://www.verkkouutiset.fi/hallitus-paatti-alle-30-vuotiaan-maaraaikai...</a><br /><a href="https://www.vihreat.fi/blogit/veli-liikanen/2018/04/hallitus-jatkaa-nuorten-kampittamista-nyt-tyomarkkinoilla" title="https://www.vihreat.fi/blogit/veli-liikanen/2018/04/hallitus-jatkaa-nuorten-kampittamista-nyt-tyomarkkinoilla">https://www.vihreat.fi/blogit/veli-liikanen/2018/04/hallitus-jatkaa-nuor...</a><br /><a href="https://www.facebook.com/niinistoville/posts/1891010354251011" title="https://www.facebook.com/niinistoville/posts/1891010354251011">https://www.facebook.com/niinistoville/posts/1891010354251011</a><br /><a href="https://blogit.kansanuutiset.fi/ole-se-muutos-jonka-haluat-maailmassa-nahda/tyontekija-sinut-on-irtisanottu" title="https://blogit.kansanuutiset.fi/ole-se-muutos-jonka-haluat-maailmassa-nahda/tyontekija-sinut-on-irtisanottu">https://blogit.kansanuutiset.fi/ole-se-muutos-jonka-haluat-maailmassa-na...</a><br /><a href="http://www.vasemmisto.fi/kansanedustajat/hallitukselta-jaakylmaa-vetta-tyontekijoiden-ja-nuorten-niskaan/" title="http://www.vasemmisto.fi/kansanedustajat/hallitukselta-jaakylmaa-vetta-tyontekijoiden-ja-nuorten-niskaan/">http://www.vasemmisto.fi/kansanedustajat/hallitukselta-jaakylmaa-vetta-t...</a><br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246250-antti-rinne-perkaa-sipilan-esimerkin-ei-ymmarra-yhtaan-mitaan-tyoelamasta" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246250-antti-rinne-perkaa-sipilan-esimerkin-ei-ymmarra-yhtaan-mitaan-tyoelamasta">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246250-antti-rinne-perkaa-sipilan-esime...</a><br /><a href="https://demokraatti.fi/sdpn-europarlamentaarikolta-madonluvut-ei-auta-kuin-ihmetella-kuinka-pihalla-ministerit-ovat-olleet-esityksia-tehdessaan/" title="https://demokraatti.fi/sdpn-europarlamentaarikolta-madonluvut-ei-auta-kuin-ihmetella-kuinka-pihalla-ministerit-ovat-olleet-esityksia-tehdessaan/">https://demokraatti.fi/sdpn-europarlamentaarikolta-madonluvut-ei-auta-ku...</a><br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246351-entinen-tyoministeri-potkujen-helpottamisesta-en-olisi-kuuna-paivana-uskonut" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246351-entinen-tyoministeri-potkujen-helpottamisesta-en-olisi-kuuna-paivana-uskonut">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246351-entinen-tyoministeri-potkujen-he...</a><br /><a href="https://www.pam.fi/uutiset/2018/04/hallituksen-kehysriihi-lahes-puoli-miljoonaa-ihmista-uhkaa-joutua-irtisanotuksi-kevennetyin-perustein.html" title="https://www.pam.fi/uutiset/2018/04/hallituksen-kehysriihi-lahes-puoli-miljoonaa-ihmista-uhkaa-joutua-irtisanotuksi-kevennetyin-perustein.html">https://www.pam.fi/uutiset/2018/04/hallituksen-kehysriihi-lahes-puoli-mi...</a><br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246810-ay-pomo-arahtaa-ei-voi-kuin-ihmetella-maaratietoisuutta-jolla-hallitus-palkansaajia" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246810-ay-pomo-arahtaa-ei-voi-kuin-ihmetella-maaratietoisuutta-jolla-hallitus-palkansaajia">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246810-ay-pomo-arahtaa-ei-voi-kuin-ihme...</a><br /><a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3884089-tyomarkkinapomolla-paloi-pinna-hallituksen-uusista-tyoelamapaatoksista-harhaista-aivopieruja-uusin-oksennus" title="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3884089-tyomarkkinapomolla-paloi-pinna-hallituksen-uusista-tyoelamapaatoksista-harhaista-aivopieruja-uusin-oksennus">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3884089-tyomarkkinapomolla-paloi-...</a><br /><a href="http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/allekirjoita-kansalaisaloite-ttipt-vastaan/" title="http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/allekirjoita-kansalaisaloite-ttipt-vastaan/">http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/allekirjoita-kansalaisaloite-ttip...</a><br /><a href="https://www.vihreat.fi/blogit/kasvi-jyrki/2014/03/ttip-310-miljardin-euron-sopimus" title="https://www.vihreat.fi/blogit/kasvi-jyrki/2014/03/ttip-310-miljardin-euron-sopimus">https://www.vihreat.fi/blogit/kasvi-jyrki/2014/03/ttip-310-miljardin-eur...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> www.youtube.com/watch?v=c3maSKVDkFc

Työmarkkinareformissa epäonnistunut Juha Sipilän johtama hallitus otti vihdoin härkää sarvista ja päätti aloittaa työmarkkinasääntelyn keventämisen lapsen askelin. Uudistuksen myötä henkilöperusteista irtisanomista helpotetaan alle 20:n hengen yrityksissä ja alle 30-vuotiaiden, yli kolme kuukautta työttömänä olleiden, kohdalla vaatimus työsopimuksen määräaikaisuuden perusteelle puretaan. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjien riski virherekrytointiin pienenee ja samalla kannustin palkata pitkäaikaistyöttömyyteen ajautumassa oleva alle kolmekymppinen nousee rutkasti.

Silti, nuorista ja pitkäaikaistyöttömistä vaalipuheissaan huolissaan olleiden vasemmistopuolueiden, ja teollistumisen ajan poteroissaan lymyilevän AY-liikkeen vastaisku oli ällistyttävä.

Vihreät ovat vuosia vaatineet nuorten tukemista velkaelvyttämällä julkista sektoria, mutta nyt Vihreistä kuultiin vaikerrusta talouskurimuksen maksattamisesta nuorilla, sekä tietysti jankutettiin jo kyllästymiseen asti kuultua mantraa “hallituksen epäinhimillisestä politiikasta”. Vasemmistoliitosta maalailtiin uhkakuvia kymmenien vuosien määräaikaisuusketjutuksista sekä oltiin huolissaan siitä, kuinka nyt työnantajat potkivat kaikki työntekijänsä tuosta noin vain pihalle, aivan niin kuin kapitalisti pystyisi riistämään proletariaattia teettämättä sillä työtä.

Demareiden Antti “#suklaatayrittäjille” Rinne taas tiesi kertoa, että yrittäjänä, ja satojen ihmisten työllistäjänä, miljoonaomaisuuden takonut pääministeri Sipilä ei muka ymmärrä työelämästä yhtään mitään. Ilmeisesti herrahississä elämänsä suhannut AY-politrukki sitten ymmärtää? Sellaisesta puheenollen, AY-liikkeen edustajat alentuivat retoriikassaan jo erään videoblogeja tekevän harrastelijapoliitikon tasolle, sellaisia ei uskalla edes ääneen lukea.

Mielestäni on todella huolestuttavaa, että suomalaisen puolue- ja työmarkkinapolitiikan kirkkaimmat sekä vaikutusvaltaisimmat nimet eivät kykene edes alkeellisten loogisten päättelyketjujen rakentamiseen.

Voin yrittäjäperheestä tulevana laskutaitoisena ihmisenä kertoa teille sen saman, mitä yrittäjät ja markkinoiden toimintaa ymmärtävät ihmiset ovat yrittäneet jo vuosikymmeniä sanoa: Työllistäminen on Suomessa valtava riski. Suuryrityksille toki pienempi riski kuin keskisuurille yrityksille, mutta molemmissa tapauksissa huono rekrytointi on tarpeeton kuluerä ja yrityksen kasvua, työilmapiiriä sekä taloudellista vakautta uhkaava riski.

Pienyrityksille, joita irtisanomisoikeuden keventäminen nyt koskee, huono rekrytointi on koko yrityksen vakautta dramaattisella tavalla uhkaava, tai koko yrityksen kaatava riski. Jos Suomessa oikeasti kuunneltaisiin yrittäjiä niin paljon kuin vaalipuheissa lupaillaan, saattaisivat päättäjät tietää, millaisia absurdin rajamailla liikkuvia tarinoita yrittämiseen liittyy.

Oletteko koskaan kuulleet työntekijästä, joka heitti hanskat tiskiin heti koeajan päätyttyä ja hakeutui toistuville sairaslomille lähes vuoden ajan, kunnes kirstun pohjaa raapiva työnantaja irtisanoi hänet. Hätiin kutsuttiin liiton juristit ja asiaa entisen työnantajan toimistolla selvitettäessä ex-työntekijällä oli vieläpä pokkaa virnistellä yrittäjälle tietäen, ettei yrittäjällä ole muuta mahdollisuutta kuin niellä kiukkunsa ja maksaa. Yrittäjä päätyi sovintomenettelyn kautta korvaamaan työntekijälle useamman kuukauden palkan perusteettomasta irtisanomisesta, koska oikeusasteisiin lähteminen olisi tiennyt potentiaalisesti vielä isompia tappioita, jopa koko yritystoiminnan kaatumista. 

Oletteko koskaan kuulleet syrjäkylän yksinäisestä kahvilayrittäjästä, joka palkkasi nuorukaisen samalta kylältä keventämään yrittäjän yli 80-tuntiseksi venyviä työviikkoja? Pian koeajan päätyttyä työntekijä ilmoitti olevansa raskaana ja jäi pari vuotta kestävälle äitiyslomalle. Tyhjenevässä kylässä yrittäjä pyörittää edelleen kahvilaansa yksin, mutta joutui maksamaan myös työntekijänsä kulut. Vastaan rimpuilu johti AY-juristin välittömään yhteydenottoon ja uhkaukseen viedä asia käräjille. 

Jostain syystä iso osa poliitikoistamme tukee tällaista korporatismia samalla, kun pelkäävät Monsanton kaltaisten korporaatioiden ja TTIP:n kaltaisten vapaakauppasopimusten ajavan pienyrittäjät, tai jopa kokonaiset valtiot, orjikseen vastaavien oikeusmenettelyjen kautta. 

Tiukan työmarkkinasääntelyn kannattajat jaksavat aina muistuttaa siitä, että sääntelyn purkaminen pakottaa työntekijän, pienen ihmisen, ottamaan isomman riskin globaalin talouden heilahteluista ja työmarkkinatilanteen muutoksista. Mutta ihminen se yrittäjäkin on, ja pienyrittäjien tapauksessa he useimmiten vastaavat yritystoimintansa riskeistä koko henkilökohtaisella omaisuudellaan. Sen omaisuuden, eli vuosikymmenien aikana maksetun kodin, perheen toimeentulon ja hyvinvoinnin, voi tällä hetkellä tuhota yksi huono rekrytointipäätös. Yksi välinpitämätön tai pahantahtoinen ihminen voi tuhota yrittäjän elämäntyön, ja pahimmillaan koko elämän, yhdessä silmänräpäyksessä. Ainoa mihin yrittäjä voi tuolloin luottaa on se, että AY-juristit ovat varmistamassa kaiken kaatumisen yrittäjän harteille, vaikka yrittäjä olisi painanut niska limassa töitä ja maksanut palkat säntillisesti vuosikymmenien ajan.

Kaikki tämä on mahdollista siksi, että Suomessa työntekijällä ajatellaan olevan lähinnä oikeuksia ja työnantajalla velvollisuuksia. Pienikin ehdotettu muutos työmarkkinajärjestelmään johtaa aina vasemmistopuolueiden ja AY-liikkeen taholta valtavaan pelottelukampanjaan siitä, kuinka koko hyvinvointivaltio sortuu, jos me aikuiset sittenkin kantaisimme vastuun elämään toisinaan kuuluvista pettymyksistä. 

Vastoin kriitikoiden kuvitelmia, jo vuosikymmeniä vanhaan työmarkkinamalliin takertumalla ei saavuteta vakaampia, pitkäaikaisempia tai useampia työsuhteita, vaan se johtaa harvempiin työsuhteisiin, korkeampaan työttömyyteen sekä kiihtyvään syrjäytymiseen. Jotta työsuhde voisi edes päättyä, on sellainen ensin oltava olemassa. Työsuhteen päättyminenkin on parempi asia kuin se, ettei koskaan edes päässyt töihin, kuten niin monille, eritoten nuorille, on menneisyyden työmarkkinaratkaisuihin takertuvassa Suomessa käynyt.

Toki työmarkkinapolitiikan jarrumiehet sanovat, että oravanpyörästä tippumassa olevia pitäisi kouluttaa, tukityöllistää tai sosiaalistaa lisää, veronmaksajien rahoilla tietysti. Tosiasia kuitenkin on se, että jos et pari vuosikymmentä koulua käytyäsi ja kymmeniä tai satoja työhakemuksia lähetettyäsi vetoa työnantajiin, niin lisäkoulutus tuskin muuttaa tilannetta olennaisesti. 

Jos minä olisin alle 30-vuotias pitkäaikaistyötön tai työelämän rattailta tippumassa oleva nuori, niin kiljuisin riemusta tällaisen hallituksen luoman etuoikeuden saatuani. Jos työelämään ei pääse kiinni, koska osaaminen, työkokemus, sosiaaliset taidot tai jokin muu rekryä helpottava ominaisuus ei ole riittävällä tasolla, niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää tinkiä esimerkiksi palkasta tai muista työehdoista, kunnes vaatimukset täyttyvät työkokemuksen myötä.

Ja juuri sellaisen mahdollisuuden tämä uudistus luo, eli antaa pahnan pohjimmaisillekin paremmat mahdollisuudet päästä työelämään kiinni, kun nuorille työntekijöille annettu mahdollisuus ei ole yrityksen tulevaisuutta uhkaava riski. 

Ainoa, mistä tätä hallituksen uudistusta voi kritisoida on tosiaankin se, että se pistää työntekijät eriarvoiseen asemaan. Siksi sama reformi pitäisi ulottaa koskemaan kaikkia suomalaisia, ei vain alle 30-vuotiaita ja pienyrityksiä. Ja jos oikein toden teolla haluttaisiin kasvattaa työllisyysprosenttia sekä leipoa sitä poliitikkojen joka kääntessä lupailemaa kakkua, niin työehtosopimusten yleissitovuus poistettaisiin sekä työllistämisen että työnteon verotusta laskettaisiin. Kuvitelkaapa millaista olisi elää Suomessa, jossa kestävyysvajeesta puhumisen sijaan voisimme keskustella julkisen talouden ylijäämästä ja hyvinvoinnin kasvusta?

https://www.verkkouutiset.fi/hallitus-paatti-alle-30-vuotiaan-maaraaikaisuuden-perusteet-poistetaan/
https://www.vihreat.fi/blogit/veli-liikanen/2018/04/hallitus-jatkaa-nuorten-kampittamista-nyt-tyomarkkinoilla
https://www.facebook.com/niinistoville/posts/1891010354251011
https://blogit.kansanuutiset.fi/ole-se-muutos-jonka-haluat-maailmassa-nahda/tyontekija-sinut-on-irtisanottu
http://www.vasemmisto.fi/kansanedustajat/hallitukselta-jaakylmaa-vetta-tyontekijoiden-ja-nuorten-niskaan/
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246250-antti-rinne-perkaa-sipilan-esimerkin-ei-ymmarra-yhtaan-mitaan-tyoelamasta
https://demokraatti.fi/sdpn-europarlamentaarikolta-madonluvut-ei-auta-kuin-ihmetella-kuinka-pihalla-ministerit-ovat-olleet-esityksia-tehdessaan/
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246351-entinen-tyoministeri-potkujen-helpottamisesta-en-olisi-kuuna-paivana-uskonut
https://www.pam.fi/uutiset/2018/04/hallituksen-kehysriihi-lahes-puoli-miljoonaa-ihmista-uhkaa-joutua-irtisanotuksi-kevennetyin-perustein.html
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246810-ay-pomo-arahtaa-ei-voi-kuin-ihmetella-maaratietoisuutta-jolla-hallitus-palkansaajia
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3884089-tyomarkkinapomolla-paloi-pinna-hallituksen-uusista-tyoelamapaatoksista-harhaista-aivopieruja-uusin-oksennus
http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/allekirjoita-kansalaisaloite-ttipt-vastaan/
https://www.vihreat.fi/blogit/kasvi-jyrki/2014/03/ttip-310-miljardin-euron-sopimus

]]>
14 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254469-tyoehtojen-keventaminen-auttaa-nuoria-tyollistymaan#comments Nuoret Työllistyminen Työmarkkinapolitiikka Työmarkkinat Yrittäjyys Fri, 27 Apr 2018 05:00:00 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254469-tyoehtojen-keventaminen-auttaa-nuoria-tyollistymaan
Piilotyöpaikkoja on syntynyt rutosti http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254233-piilotyopaikkoja-on-syntynyt-rutosti <p>Lähteitä kaipaisin hallituspuolueiden itsensä suitsutukselle.</p><p>&nbsp;</p><p>Mistä nuo työpaikat oikein on keksitty? Pyörittelin lukuja aikani ja pääsin korkeimmillaan puoliväliin, noin 40 tuhannen työpaikan lisäykseen, mikä toki sekin on jotain. Ainoat järkevät vaihtoehdot millä pääsin noihin lukuihin olivat, jotta he ovat verranneet hallitustaipaleen alun sijasta vuoden takaisiin lukemiin (itsensä voittaminen on toki ihan jees) tai sitten he eivät laske yrittäjiä miksikään. Palkkatyöt ovat lisääntyneet lähes tuollaisia määriä&nbsp;mitä he väittävät (+60 tuhatta) , mutta yrittäjien määrä on samaan aikaan laskenut vinhaa vauhti (-30 tuhatta). Kolmas vaihtoehto on, jotta luvut ovat Stubbin päästä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lähteitä kaipaisin hallituspuolueiden itsensä suitsutukselle.

 

Mistä nuo työpaikat oikein on keksitty? Pyörittelin lukuja aikani ja pääsin korkeimmillaan puoliväliin, noin 40 tuhannen työpaikan lisäykseen, mikä toki sekin on jotain. Ainoat järkevät vaihtoehdot millä pääsin noihin lukuihin olivat, jotta he ovat verranneet hallitustaipaleen alun sijasta vuoden takaisiin lukemiin (itsensä voittaminen on toki ihan jees) tai sitten he eivät laske yrittäjiä miksikään. Palkkatyöt ovat lisääntyneet lähes tuollaisia määriä mitä he väittävät (+60 tuhatta) , mutta yrittäjien määrä on samaan aikaan laskenut vinhaa vauhti (-30 tuhatta). Kolmas vaihtoehto on, jotta luvut ovat Stubbin päästä.

]]>
0 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254233-piilotyopaikkoja-on-syntynyt-rutosti#comments Työllistyminen Työpaikat Sun, 22 Apr 2018 11:06:39 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254233-piilotyopaikkoja-on-syntynyt-rutosti
Työ on työttömyyttä parempaa http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254102-tyo-on-tyottomyytta-parempaa <p><strong>Kun vuoden työttömänä ollut nuori haluaa päästä takaisin työelämään ja hakee paikkaa pienestä yrityksestä, kuinka helppoa hänen on sitä saada?</strong></p><p>Tähän kysymykseen kiteytyy se syy, miksi meidän pitää helpottaa alle 30-vuotiaiden, yli kolme kuukautta työttömänä olleiden nuorten palkkaamista määräaikaisiin työsuhteisiin.&nbsp;</p><p>Meille opiskelijoille, minulle ainakin, on kerrottu monissa opinto-ohjaussessioissa siitä, miten töitä haetaan &rdquo;oikeaoppisesti&rdquo;. On yksi asia, jota toistetaan joka kerta: että CV:ssäsi ei saa olla aukkoja. Ettei saisi etenkään nuorena näkyä historiassasi sellaisia ajanjaksoja, jolloin et ole tehnyt mitään urasi kannalta hyödyllistä. Tai jos niitä on, ne täytyy perustella hyvin. Asepalvelus kelpaa. Työttömyysjakso, masennus tai välivuosi eivät. Niistä työnantaja kuulemma säikähtää.</p><p>Mutta entä jos taustalla todella on työttömyysjakso, masennus tai välivuosi? Niin kuin monella nuorella on ja kuten moneen tavalliseen elämään kuuluu? Onko se oikein, että ne estävät pääsyn siihen vaiheeseen, johon kuumeisesti haluaisi, eli takaisin työelämän pariin?</p><p>Ei, se ei ole oikein eikä kohtuullista, ei missään määrin yhteiskunnallekaan hyödyksi. <strong>Mutta karu totuus on, että jos työnantajaa pelottaa palkata pitkään työttömänä ollut nuori vakituiseen duuniin, hän palkkaa jonkun muun.</strong></p><p>Siksi on pakko joustaa sen suhteen, millaisia työsuhteita työttömänä olleille nuorille voidaan tarjota. Esimerkiksi määräaikaiset, osa-aikaiset tai satunnaiset työsuhteet &ndash; nekin ovat kuitenkin se ensimmäinen askel työllistymiseen. Nekin ovat parempia kuin työttömyys, nimenomaan nuoren tulevaisuuden kannalta. Niistäkin saa hankittua vähintään kannukset seuraavaan paikkaan, palkkaa, merkinnän CV:hen, kokemusta, osaamista, sisältöä arkeen ja työkavereita.</p><p>Ei tietenkään ole järkevää tai toivottavaa, että sitten koko tuleva työelämä olisikin satunnaisista työsuhteista koostuva palapeli. Siihen eivät nyt tekeillä olevat uudistukset myöskään johda: määräaikaisuuksia ei saa edelleenkään perusteetta ketjuttaa. Juuri sen vuoksi tämän määräaikaisuuden helpottamisen ehtona on nuoren vähintään kolmen kuukauden työttömyysjakso &ndash; jotta saataisiin näistä työsuhteista vain matalan kynnyksen sisäänheittoväylä työelämään, eikä kenellekään pysyvää olotilaa.</p><p>Kylmiltään on vaikea saada vakituista työpaikkaa. <strong>Silloin tärkeää on, että saa jonkun työpaikan.</strong> Siitä voi jatkaa seuraavaan ja ainakin saada sen osaamisen ja kokemuksen, jota tulevaan työnhakuun tarvitaan. <strong>Koska se on selvää, että määräaikainenkin työ voittaa työttömyyden kuusi-nolla. &nbsp;</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun vuoden työttömänä ollut nuori haluaa päästä takaisin työelämään ja hakee paikkaa pienestä yrityksestä, kuinka helppoa hänen on sitä saada?

Tähän kysymykseen kiteytyy se syy, miksi meidän pitää helpottaa alle 30-vuotiaiden, yli kolme kuukautta työttömänä olleiden nuorten palkkaamista määräaikaisiin työsuhteisiin. 

Meille opiskelijoille, minulle ainakin, on kerrottu monissa opinto-ohjaussessioissa siitä, miten töitä haetaan ”oikeaoppisesti”. On yksi asia, jota toistetaan joka kerta: että CV:ssäsi ei saa olla aukkoja. Ettei saisi etenkään nuorena näkyä historiassasi sellaisia ajanjaksoja, jolloin et ole tehnyt mitään urasi kannalta hyödyllistä. Tai jos niitä on, ne täytyy perustella hyvin. Asepalvelus kelpaa. Työttömyysjakso, masennus tai välivuosi eivät. Niistä työnantaja kuulemma säikähtää.

Mutta entä jos taustalla todella on työttömyysjakso, masennus tai välivuosi? Niin kuin monella nuorella on ja kuten moneen tavalliseen elämään kuuluu? Onko se oikein, että ne estävät pääsyn siihen vaiheeseen, johon kuumeisesti haluaisi, eli takaisin työelämän pariin?

Ei, se ei ole oikein eikä kohtuullista, ei missään määrin yhteiskunnallekaan hyödyksi. Mutta karu totuus on, että jos työnantajaa pelottaa palkata pitkään työttömänä ollut nuori vakituiseen duuniin, hän palkkaa jonkun muun.

Siksi on pakko joustaa sen suhteen, millaisia työsuhteita työttömänä olleille nuorille voidaan tarjota. Esimerkiksi määräaikaiset, osa-aikaiset tai satunnaiset työsuhteet – nekin ovat kuitenkin se ensimmäinen askel työllistymiseen. Nekin ovat parempia kuin työttömyys, nimenomaan nuoren tulevaisuuden kannalta. Niistäkin saa hankittua vähintään kannukset seuraavaan paikkaan, palkkaa, merkinnän CV:hen, kokemusta, osaamista, sisältöä arkeen ja työkavereita.

Ei tietenkään ole järkevää tai toivottavaa, että sitten koko tuleva työelämä olisikin satunnaisista työsuhteista koostuva palapeli. Siihen eivät nyt tekeillä olevat uudistukset myöskään johda: määräaikaisuuksia ei saa edelleenkään perusteetta ketjuttaa. Juuri sen vuoksi tämän määräaikaisuuden helpottamisen ehtona on nuoren vähintään kolmen kuukauden työttömyysjakso – jotta saataisiin näistä työsuhteista vain matalan kynnyksen sisäänheittoväylä työelämään, eikä kenellekään pysyvää olotilaa.

Kylmiltään on vaikea saada vakituista työpaikkaa. Silloin tärkeää on, että saa jonkun työpaikan. Siitä voi jatkaa seuraavaan ja ainakin saada sen osaamisen ja kokemuksen, jota tulevaan työnhakuun tarvitaan. Koska se on selvää, että määräaikainenkin työ voittaa työttömyyden kuusi-nolla.  

]]>
4 http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254102-tyo-on-tyottomyytta-parempaa#comments Kehysriihi Määäaikaisuus Nuoret Työllistyminen Fri, 20 Apr 2018 08:36:16 +0000 Tiina Ahva http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254102-tyo-on-tyottomyytta-parempaa
Työtön seuraa: Uudet työllistymiskuviot te-toimistossa osa 2 http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249369-tyoton-seuraa-uudet-tyollistymiskuviot-te-toimistossa-osa-2 <p>On kulunut noin vuosi, kun kirjoitin samalla otsikolla (15.1.2017). Jatkan siitä.</p> <p>Minuun oltiin te-toimistosta yhteydessä 28.1.2017 eli vuosi sen jälkeen, kun olin ensimmäisen kerran työttömäksi ilmoittautumisen jälkeen päässyt keskustelemaan te-toimistoon (työttömäksi 11.12.2015; ensimmäinen haastattelu 1.2.2016; &nbsp;ensimmäinen työmarkkinatuki 10.2.2016). Yhteydenotossa pyydettiin ilmoittamaan, olenko aktiivisesti hakenut työpaikkoja, ylläpidänkö CV-nettiä ja tilaanko työpaikkavahtia avoimista työpaikoista. Näin olen toiminut.</p> <p>Kerrottakoon, että työttömyysturvan maksu keskeytetään käsittelyn ajaksi. Kuinka ollakaan, kun se oli käsitelty ja hyväksytty siitä unohdettiin ilmoittaa kelalle. Jouduin te-palveluiden puhelinpalvelun kautta hoitamaan asiaa &mdash; ei ihan yksinkertaista, koska tieto pitää saada tietylle henkilölle, eikä se suju helposti. Pienellä viiveellä sain tukeni.</p> <p>Sitten ei kuulunut mitään. Jatkoin aktiivista työnhakua, ja odottelin, koska kolmen kuukauden seurantaa kanssani aletaan hoitamaan. Sain odottaa marraskuun loppuun, jolloin sain täytettäväkseni ns. oman suunnitelman ja vastattavakseni ns. tehtäviä, joissa ilmoitin jatkavani CV-netin ylläpitoa ja työpaikkavahdin tilaamista. Lähetin vastaukseni 30.11.2017 ja sain vastauksen 15.1.2018.</p> <p>Uusi asia te-toimiston vastauksessa oli, että siellä oli oman kirjoittamani suunnitelman loppuun lisätty:&rdquo;Palkkatuen katsotaan edistävän mahdollisuuksia työllistyä avoimille markkinoille, koska työttömyys on pitkittynyt. Ehdot palkkatuelle täyttyvät.&rdquo;</p> <p>Itseltäni tämä oikeus palkkatukeen on mennyt täysin ohi. Otinkin välittömästi yhteyttä te-toimistoon ja jätin yhteydenottopyynnön. Nyt sitten odottelen heidän yhteydenottoaan 25.1. mennessä. Eihän tämä mitään nopeaa touhua ole.</p> <p>Tässä raportti viime vuodesta. Kovin aktiivisesti ei minuun siis olla oltu yhteydessä, ja luultavasti tuosta palkkatuestakin olisi minulle pitänyt kertoa jo aiemmin.</p> <p>&nbsp;</p> <p><a href="http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228977-tyoton-seuraa-uudet-tyollistymiskuviot-te-toimistossa-osa-1">Työtön seuraa: Uudet työllistymiskuviot te-toimistossa osa 1</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On kulunut noin vuosi, kun kirjoitin samalla otsikolla (15.1.2017). Jatkan siitä.

Minuun oltiin te-toimistosta yhteydessä 28.1.2017 eli vuosi sen jälkeen, kun olin ensimmäisen kerran työttömäksi ilmoittautumisen jälkeen päässyt keskustelemaan te-toimistoon (työttömäksi 11.12.2015; ensimmäinen haastattelu 1.2.2016;  ensimmäinen työmarkkinatuki 10.2.2016). Yhteydenotossa pyydettiin ilmoittamaan, olenko aktiivisesti hakenut työpaikkoja, ylläpidänkö CV-nettiä ja tilaanko työpaikkavahtia avoimista työpaikoista. Näin olen toiminut.

Kerrottakoon, että työttömyysturvan maksu keskeytetään käsittelyn ajaksi. Kuinka ollakaan, kun se oli käsitelty ja hyväksytty siitä unohdettiin ilmoittaa kelalle. Jouduin te-palveluiden puhelinpalvelun kautta hoitamaan asiaa — ei ihan yksinkertaista, koska tieto pitää saada tietylle henkilölle, eikä se suju helposti. Pienellä viiveellä sain tukeni.

Sitten ei kuulunut mitään. Jatkoin aktiivista työnhakua, ja odottelin, koska kolmen kuukauden seurantaa kanssani aletaan hoitamaan. Sain odottaa marraskuun loppuun, jolloin sain täytettäväkseni ns. oman suunnitelman ja vastattavakseni ns. tehtäviä, joissa ilmoitin jatkavani CV-netin ylläpitoa ja työpaikkavahdin tilaamista. Lähetin vastaukseni 30.11.2017 ja sain vastauksen 15.1.2018.

Uusi asia te-toimiston vastauksessa oli, että siellä oli oman kirjoittamani suunnitelman loppuun lisätty:”Palkkatuen katsotaan edistävän mahdollisuuksia työllistyä avoimille markkinoille, koska työttömyys on pitkittynyt. Ehdot palkkatuelle täyttyvät.”

Itseltäni tämä oikeus palkkatukeen on mennyt täysin ohi. Otinkin välittömästi yhteyttä te-toimistoon ja jätin yhteydenottopyynnön. Nyt sitten odottelen heidän yhteydenottoaan 25.1. mennessä. Eihän tämä mitään nopeaa touhua ole.

Tässä raportti viime vuodesta. Kovin aktiivisesti ei minuun siis olla oltu yhteydessä, ja luultavasti tuosta palkkatuestakin olisi minulle pitänyt kertoa jo aiemmin.

 

Työtön seuraa: Uudet työllistymiskuviot te-toimistossa osa 1

]]>
12 http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249369-tyoton-seuraa-uudet-tyollistymiskuviot-te-toimistossa-osa-2#comments Te-toimisto Työllistyminen Työtön Työttömän palvelut Työttömyys Fri, 19 Jan 2018 04:23:27 +0000 Birgitta Valonen http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249369-tyoton-seuraa-uudet-tyollistymiskuviot-te-toimistossa-osa-2
Aktiivimallin työllisyysvaikutus. Ainakin käsittelypuolelle. http://kaustirantalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248942-aktiivimallin-tyollisyysvaikutus-ainakin-kasittelypuolelle <p><br />Onko kukaan nähnyt laskelmia, kuinka monta tuntia menee aktiivimallin vaatimien tietojen&nbsp; käsittelyyn? Tässä raakaversio. Käytän laskussa valitsemiani arvoja, niitä voi muuttaa oman makunsa mukaan.</p><p><br />Oletetaan, että työttömiä on 300000. Oletetaan, että heistä 200000 onnistuu saamaan töitä täyttääkseen työssäolovelvoitteen. Oletetaan, että yhden henkilön tietojen käsittely kestää 5 minuuttia.</p><p>En tosin ole tietoinen miten tiedot asetetaan järjestelmään. Luulen, että kuvaliitteenä ainakin todistusten kohdalta ja tietääkseni ei ole olemassa automaattista järjestelmää tietojen saamiseksi kuvista järjestelmään. Jos itse pitää naputtaa tiedot, on henkilön kumminkin tarkastettava kuvasta, pitääkö tiedot paikkansa.</p><p>Lasketaan 200000 hakemus x 5 minuuttia per hakemus= 1000000.</p><p>Tunnit saadaan täten 1000000/60=166667.</p><p>Työpäivät näin 166667/8=20833.</p><p>Kela käyttää mahdollisesti kolmessa kuukaudessa 20833 työpäivää selvittääkseen aktiivimallin aktivoimien ihmisten tietojen käsittelyyn.</p><p>Kolmessa kuukaudessa on noin 60 työpäivää.</p><p>Työntekijäiden määrä 20833/60=347.</p><p>Toki määrä vähenee, jos kovin moni ei työllisty ja kasvaa, jos kaikki työllistyvät.</p><p>Päätöksestä voi joko valittaa, pyytää uudelleen käsittelyä tai tarvittaessa antaa lisätietoja ja täydennystä. Täten työmäärä kasvaa, eikä kukaan ole tehokas täytä kahdeksaa tuntia päivässä.</p><p>Koska hakemukset rysähtävät maalis- huhtikuun taitteessa, niiden läpikäymiseen ei riitä tuo 347 henkeä, sillä se on laskettu jatkuvalle aikajanalle. Myös henkilökunnan koulutukseen asian suhteen menee oma aikansa.</p><p>Työllistävä vaikutus tullee näkymään Kelassa tai Te-toimistoissa mahdollisesti molemmissa, sillä heidän on hoidettava muutkin velvollisuutensa. Lisäksi vielä heidän on ohjattava ihmisiä kursseille. Laiha lohtu siihen, että edes jossain työ lisääntyy.</p><p><br />Kommentit tervetulleita.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Onko kukaan nähnyt laskelmia, kuinka monta tuntia menee aktiivimallin vaatimien tietojen  käsittelyyn? Tässä raakaversio. Käytän laskussa valitsemiani arvoja, niitä voi muuttaa oman makunsa mukaan.


Oletetaan, että työttömiä on 300000. Oletetaan, että heistä 200000 onnistuu saamaan töitä täyttääkseen työssäolovelvoitteen. Oletetaan, että yhden henkilön tietojen käsittely kestää 5 minuuttia.

En tosin ole tietoinen miten tiedot asetetaan järjestelmään. Luulen, että kuvaliitteenä ainakin todistusten kohdalta ja tietääkseni ei ole olemassa automaattista järjestelmää tietojen saamiseksi kuvista järjestelmään. Jos itse pitää naputtaa tiedot, on henkilön kumminkin tarkastettava kuvasta, pitääkö tiedot paikkansa.

Lasketaan 200000 hakemus x 5 minuuttia per hakemus= 1000000.

Tunnit saadaan täten 1000000/60=166667.

Työpäivät näin 166667/8=20833.

Kela käyttää mahdollisesti kolmessa kuukaudessa 20833 työpäivää selvittääkseen aktiivimallin aktivoimien ihmisten tietojen käsittelyyn.

Kolmessa kuukaudessa on noin 60 työpäivää.

Työntekijäiden määrä 20833/60=347.

Toki määrä vähenee, jos kovin moni ei työllisty ja kasvaa, jos kaikki työllistyvät.

Päätöksestä voi joko valittaa, pyytää uudelleen käsittelyä tai tarvittaessa antaa lisätietoja ja täydennystä. Täten työmäärä kasvaa, eikä kukaan ole tehokas täytä kahdeksaa tuntia päivässä.

Koska hakemukset rysähtävät maalis- huhtikuun taitteessa, niiden läpikäymiseen ei riitä tuo 347 henkeä, sillä se on laskettu jatkuvalle aikajanalle. Myös henkilökunnan koulutukseen asian suhteen menee oma aikansa.

Työllistävä vaikutus tullee näkymään Kelassa tai Te-toimistoissa mahdollisesti molemmissa, sillä heidän on hoidettava muutkin velvollisuutensa. Lisäksi vielä heidän on ohjattava ihmisiä kursseille. Laiha lohtu siihen, että edes jossain työ lisääntyy.


Kommentit tervetulleita.

]]>
1 http://kaustirantalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248942-aktiivimallin-tyollisyysvaikutus-ainakin-kasittelypuolelle#comments Aktiivimalli KELA Te-toimisto Työllistyminen Wed, 10 Jan 2018 18:18:27 +0000 Kausti Rantalainen http://kaustirantalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248942-aktiivimallin-tyollisyysvaikutus-ainakin-kasittelypuolelle
Mitä aktiivimallin tilalle? http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248712-mita-aktiivimallin-tilalle <p>Hallitus on viime viikkoina saanut ansaitusti ryöpytystä työttömyysturvan aktiivimallin vuoksi. Kritiikin kärkenä on, että työttömiä rangaistaan asioista, joihin he eivät voi itse vaikuttaa, mutta työllistymisen helpottamiseksi malli ei tarjoa oikeastaan mitään.</p><p>Työllistymisen helpottaminen ja työttömien aktivointi työelämään ovat sinänsä hyviä tavoitteita. Useimmat työttömätkin olisivat mieluummin töissä kuin työttömänä. Viime päivinä monesti esitetty kysymys kuuluukin: mitä sitten, jos ei aktiivimallia?</p><p>Tartun tässä nyt kahteen tunnettuun kannustinloukkuun: keikkatyön päivärahan maksua viivästyttävään vaikutukseen sekä yrittäjänä työllistymiseen liittyviin ongelmiin. Nämä kaksi asiaa korjaamalla autettaisiin monia jos nyt ei ihan vakituiseen, kokopäiväiseen työsuhteeseen, niin ainakin tienaamaan edes osan elannostaan omalla työllä &ndash; ja samalla ylläpitämään työhön liittyvää osaamistaan.</p><p><strong>Kohtuullisuutta keikkatyön päivärahojen maksuun</strong></p><p>Ensin keikkatyö. Tapasin eräässä vaalitilaisuudessa henkilön, joka esittäytyi työttömäksi tohtoriksi. Hän kertoi tehneensä satunnaisia opinnäytetyön arviointeja ja muita keikkahommia, mutta kertoi, ettei hänellä enää ollut tähän varaa.</p><p>Miksi? Koska jokainen keikkatyö keskeyttää päivärahan maksamisen. Kuluu usein kuukausia ennen kuin TE-toimisto saa kalkyloitua keikkatyöstä maksetun palkkion vaikutuksen työttömyyspäivärahaan, ja sillä välillä mitään rahaa ei tipu. Pitkittyneen työttömyyden vuoksi henkilöllä ei ollut enää säästöjä, joiden varassa sinnitellä arviointijakson ajan. Siispä hän ei enää voinut ottaa keikkoja vastaan.</p><p>Tämä epäkohta olisi suhteellisen helppo korjata. Jo keikkatyötä vastaanottaessaan työntekijällä on yleensä käsitys maksettavan palkkion suuruudesta. Palkkion vaikutus päivärahan maksuun voitaisiin laskea tämän arvion perusteella. Jos palkkio alittaa 300 euron suojaosuuden, ei päivärahan maksulle tarvitse tehdä mitään.</p><p>Jälkeenpäin toki pitäisi vielä tarkistaa lopullinen maksetun palkkion määrä &ndash; sen voisi tehdä samaan tapaan kuin esitäytetyn veroehdotuksen, verottajallahan joka tapauksessa on tiedot maksetuista palkkioista. Mahdollisten &ldquo;mätkyjen&rdquo; suhteen voisi soveltaa samantyyppistä periaatetta kuin verotuksessa: jos palkkio on arviota suurempi, mutta siitä aiheutuvan &ldquo;mätkyn&rdquo; määrä vähäinen, se jätettäisiin perimättä.</p><p><strong>Selkeämmät kriteerit päätoimiselle yrittäjyydelle</strong></p><p>Vaikka työttomyysturvalakiin tehdyt muutokset ovat onneksi ratkaisseet monia yrittäjien työttömyyteen liittyviä epäkohtia, ongelmia on edelleen. Niistä suurin on, että keikkatyötä tekevä saatetaan <a href="http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/jos_jaat_tyottomaksi/tyottomyysturva/yrittaja_tyottomyysturva/index.html">TE-toimistossa määrittää</a> päätoimiseksi yrittäjäksi, jolloin työttömyyspäivärahan maksu lakkaa kokonaan. Määrittely tehdään melko epämääräisin perustein, ja olennaista on yrittäjänä tehty työmäärä, ei suinkaan ansaittu tulo.</p><p>Jos TE-toimisto katsoo, että yrittäjän tai &ldquo;omaa työtä&rdquo; tekevän työmäärä on niin suuri, ettei henkilö voi ottaa vastaan kokopäivätyötä, tämä menettää päivärahat. Työttömän oikeusturvan kannalta ongelmallista on, ettei tälle työmäärälle ole mitään selkeää määritelmää, vaan TE-toimiston virkailijat käyttävät tapauskohtaista harkintaa.</p><p>Kriteerejä pitäisikin selkiyttää. Yksi tapa hahmottaa, onko henkilö kykenevä vastaanottamaan kokopäiväistä työtä, on voimassa olevat sopimukset. Jos henkilöllä on pitkiä toimeksiantoja, joissa on pitkät irtisanomisajat, on selvää, ettei hän ole välittömästi työmarkkinoiden käytettävissä. Mutta jos työmäärä koostuu pienistä ja lyhyistä toimeksiannoista, niistä on varsin helppoa irtautua, jos sopiva kokopäivätyö osuu kohdalle.</p><p>Mitä määritelmää sitten käytetäänkin, sen tulee olla niin selkeä, että kukin voi etukäteen arvioida tekemänsä työn vaikutusta työttömyysturvaan.</p><p><strong>Joustoa YEL-järjestelmään</strong></p><p>Toinen ongelma on <a href="https://kaisahernberg.com/2017/05/29/turha-syyttaa-yrittajia-kun-yel-jarjestelma-on-huono/">YEL-vakuutus</a>, josta kirjoitin syksyllä pidemmästi. Nykymalli johtaa etenkin satunnaisempaa keikkatyötä tekevien alivakuuttamiseen ja toimii myös kannustinloukkuna keikkatyön tekemiselle &ndash; kukapa haluaisi ottaa kallista vakuutusta, jos ei ole mitään varmuutta työkeikkojen jatkuvuudesta.</p><p>YEL-vakuutusta pitääkin rakentaa joustavammaksi. Ei voi olla niin, että vakuutusmaksu pitää maksaa, vaikka tuloja ei ole. YEL pitää voida tilittää samaan tapaan kuin vaikkapa keikkaluontoisesti palkatun lapsenvahdin TyEL-maksu &ndash; kertaluontoisesti ja todellisen tulon määrään perustuen. Tällainen joustavampi malli helpottaisi monen keikkatyöllistymistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Toki moni työllistyisi mieluummin vakituiseen, täysipäiväiseen työhön, jolla voi elättää itsensä ihan kokonaan. Valitettavasti kuitenkin yhä useampi on tilanteessa, jossa leipä on haalittava pienistä murusista. Keikkatyöläisen elämä on ennakoimattomuudessaan usein raskasta ja tulotason heilahtelut tekevät oman talouden suunnittelusta hankalaa. Olisi kohtuullista, ettei lainsäädännöllä tehtäisi itsensä työllistämisestä enää ainakaan hankalampaa.</p><p>Ja pitäähän toki vielä mainita sekin, että jos meillä olisi toimiva perustulomalli, monet keikkatyön ja työttömyysturvan ongelmat olisivat ainakin nykyistä pienempiä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus on viime viikkoina saanut ansaitusti ryöpytystä työttömyysturvan aktiivimallin vuoksi. Kritiikin kärkenä on, että työttömiä rangaistaan asioista, joihin he eivät voi itse vaikuttaa, mutta työllistymisen helpottamiseksi malli ei tarjoa oikeastaan mitään.

Työllistymisen helpottaminen ja työttömien aktivointi työelämään ovat sinänsä hyviä tavoitteita. Useimmat työttömätkin olisivat mieluummin töissä kuin työttömänä. Viime päivinä monesti esitetty kysymys kuuluukin: mitä sitten, jos ei aktiivimallia?

Tartun tässä nyt kahteen tunnettuun kannustinloukkuun: keikkatyön päivärahan maksua viivästyttävään vaikutukseen sekä yrittäjänä työllistymiseen liittyviin ongelmiin. Nämä kaksi asiaa korjaamalla autettaisiin monia jos nyt ei ihan vakituiseen, kokopäiväiseen työsuhteeseen, niin ainakin tienaamaan edes osan elannostaan omalla työllä – ja samalla ylläpitämään työhön liittyvää osaamistaan.

Kohtuullisuutta keikkatyön päivärahojen maksuun

Ensin keikkatyö. Tapasin eräässä vaalitilaisuudessa henkilön, joka esittäytyi työttömäksi tohtoriksi. Hän kertoi tehneensä satunnaisia opinnäytetyön arviointeja ja muita keikkahommia, mutta kertoi, ettei hänellä enää ollut tähän varaa.

Miksi? Koska jokainen keikkatyö keskeyttää päivärahan maksamisen. Kuluu usein kuukausia ennen kuin TE-toimisto saa kalkyloitua keikkatyöstä maksetun palkkion vaikutuksen työttömyyspäivärahaan, ja sillä välillä mitään rahaa ei tipu. Pitkittyneen työttömyyden vuoksi henkilöllä ei ollut enää säästöjä, joiden varassa sinnitellä arviointijakson ajan. Siispä hän ei enää voinut ottaa keikkoja vastaan.

Tämä epäkohta olisi suhteellisen helppo korjata. Jo keikkatyötä vastaanottaessaan työntekijällä on yleensä käsitys maksettavan palkkion suuruudesta. Palkkion vaikutus päivärahan maksuun voitaisiin laskea tämän arvion perusteella. Jos palkkio alittaa 300 euron suojaosuuden, ei päivärahan maksulle tarvitse tehdä mitään.

Jälkeenpäin toki pitäisi vielä tarkistaa lopullinen maksetun palkkion määrä – sen voisi tehdä samaan tapaan kuin esitäytetyn veroehdotuksen, verottajallahan joka tapauksessa on tiedot maksetuista palkkioista. Mahdollisten “mätkyjen” suhteen voisi soveltaa samantyyppistä periaatetta kuin verotuksessa: jos palkkio on arviota suurempi, mutta siitä aiheutuvan “mätkyn” määrä vähäinen, se jätettäisiin perimättä.

Selkeämmät kriteerit päätoimiselle yrittäjyydelle

Vaikka työttomyysturvalakiin tehdyt muutokset ovat onneksi ratkaisseet monia yrittäjien työttömyyteen liittyviä epäkohtia, ongelmia on edelleen. Niistä suurin on, että keikkatyötä tekevä saatetaan TE-toimistossa määrittää päätoimiseksi yrittäjäksi, jolloin työttömyyspäivärahan maksu lakkaa kokonaan. Määrittely tehdään melko epämääräisin perustein, ja olennaista on yrittäjänä tehty työmäärä, ei suinkaan ansaittu tulo.

Jos TE-toimisto katsoo, että yrittäjän tai “omaa työtä” tekevän työmäärä on niin suuri, ettei henkilö voi ottaa vastaan kokopäivätyötä, tämä menettää päivärahat. Työttömän oikeusturvan kannalta ongelmallista on, ettei tälle työmäärälle ole mitään selkeää määritelmää, vaan TE-toimiston virkailijat käyttävät tapauskohtaista harkintaa.

Kriteerejä pitäisikin selkiyttää. Yksi tapa hahmottaa, onko henkilö kykenevä vastaanottamaan kokopäiväistä työtä, on voimassa olevat sopimukset. Jos henkilöllä on pitkiä toimeksiantoja, joissa on pitkät irtisanomisajat, on selvää, ettei hän ole välittömästi työmarkkinoiden käytettävissä. Mutta jos työmäärä koostuu pienistä ja lyhyistä toimeksiannoista, niistä on varsin helppoa irtautua, jos sopiva kokopäivätyö osuu kohdalle.

Mitä määritelmää sitten käytetäänkin, sen tulee olla niin selkeä, että kukin voi etukäteen arvioida tekemänsä työn vaikutusta työttömyysturvaan.

Joustoa YEL-järjestelmään

Toinen ongelma on YEL-vakuutus, josta kirjoitin syksyllä pidemmästi. Nykymalli johtaa etenkin satunnaisempaa keikkatyötä tekevien alivakuuttamiseen ja toimii myös kannustinloukkuna keikkatyön tekemiselle – kukapa haluaisi ottaa kallista vakuutusta, jos ei ole mitään varmuutta työkeikkojen jatkuvuudesta.

YEL-vakuutusta pitääkin rakentaa joustavammaksi. Ei voi olla niin, että vakuutusmaksu pitää maksaa, vaikka tuloja ei ole. YEL pitää voida tilittää samaan tapaan kuin vaikkapa keikkaluontoisesti palkatun lapsenvahdin TyEL-maksu – kertaluontoisesti ja todellisen tulon määrään perustuen. Tällainen joustavampi malli helpottaisi monen keikkatyöllistymistä.

 

Toki moni työllistyisi mieluummin vakituiseen, täysipäiväiseen työhön, jolla voi elättää itsensä ihan kokonaan. Valitettavasti kuitenkin yhä useampi on tilanteessa, jossa leipä on haalittava pienistä murusista. Keikkatyöläisen elämä on ennakoimattomuudessaan usein raskasta ja tulotason heilahtelut tekevät oman talouden suunnittelusta hankalaa. Olisi kohtuullista, ettei lainsäädännöllä tehtäisi itsensä työllistämisestä enää ainakaan hankalampaa.

Ja pitäähän toki vielä mainita sekin, että jos meillä olisi toimiva perustulomalli, monet keikkatyön ja työttömyysturvan ongelmat olisivat ainakin nykyistä pienempiä.

]]>
19 http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248712-mita-aktiivimallin-tilalle#comments Kotimaa Aktiivimalli Työllistyminen Työttömyysturva Yrittäjyys Sat, 06 Jan 2018 08:49:20 +0000 Kaisa Hernberg http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248712-mita-aktiivimallin-tilalle
Tiukka EI uudelle vesivoimalle http://jpiri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244880-tiukka-ei-uudelle-vesivoimalle <p>Kemijoki Oy:n haaveilema vesivoimahanke Sierilään luo synkkiä pilviä Rovaniemen matkailualalle.</p><p><br />Kuntapäättäjien silmissä kiiluu vesivoimasta tulevat veroeurot, mutta he eivät ymmärrä laisinkaan sitä työllisyyttä mitä matkailuala tuottaisi. Rovaniemen matkailusesonki on talvessa, mutta matkailusesongin laajentaminen myös kesäkausille olisi varmasti alueen taloudelle ja työllisyydelle erinomainen piristysruiske.</p><p>&nbsp;</p><p>Sierilän hanke on kummitellut noin 20 vuotta Rovaniemeläisten mielessä joten mitään pysyvää matkailutoimintaa ei kukaan ole uskaltanut alueelle tuottaa. Epävarmuus siitä, milloin pato tuhoaa yritystoiminnan ja heittää ihmiset koirtistoon on todellista.</p><p>&nbsp;</p><p>Koko hanke pannukakun tasaisessa Suomessa on järjettömyydessäkin silkkaa idiotismia. Samat voimayhtiöt itkee rahan puutetta kun pitäisi toimivat kalaportaat rakentaa sukupuuton partaalla keikkuville kaloille, mutta rahaa löytyy heti kun uusi vesivoimala voitaisiin rakentaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun Lapin ely esitti viime keväänä, että Kemijoen kalatalousvelvoitteet pitäisi päivittää nykytietoa vastaaviksi, ilmoitti Kemijoki Oy että kalateiden rakentaminen on taloudellisesti mahdotonta.&nbsp;Kummallisesti rahasta on <u><strong>AINA</strong></u> uupelo kun pitäisi yhteiskunta- ja ympäristövastuuta hoitaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kauppalehden artikkelissa kalastusmatkailupalveluja tarjoava Antti Pekki kertoo lehdessä mm. seuraavaa;<br /><br />&rdquo;<em>Saksan haukialue Rügen työllistää kokopäiväisesti 30-40 kalastusopasta pelkästään. Tähän päälle tulevat majoitukset ja muut matkailuelinkeinoihin säteilevät vaikutukset. Minun silmissäni Kemijoen rakentamattomalla osalla on potentiaalia satakertaisesti. Olen puhunut tästä esimerkiksi safarifirmoille. Ideana tässä on alkuperäinen jokilaakso, jossa tulee kokemus napapiiristä, mikä on eksotiikkaa kalastajille. Ulkomaiset testiryhmät ovat sanoneet, että pitäkää huoli Suomessa tällaisista alueista.</em>&quot;</p><p><br />Matkailibisneksellä olisi merkittävästi suurempi työllisyysvaikutus kun vesivoimalaitoksella jota ohjataan etänä eteläisestä suomesta. Matkailubisnes toisi myös sitä ulkomaalaista rahaa kuten Pekkikin toteaa haastattelussa. Pekki on näyttänyt kunnan päättäjille Kemijoen matkailumahdollisuuksia mutta kunta päättäjät eivät ymmärrä mahdollisuuksia;<br /><br />&rdquo;<em>He eivät ymmärrä, sillä ainoa näkökulma on, että kunta saa 1,2 miljoonaa veroeuroa Kemijoki Oy:ltä vuodessa. Olen heille sanonut, että kumpaa kannattaa ajatella veroja vai ylipäätään tuloja. Minä antaisin sellaiselle johtajalle potkut, joka puhuisi vain saavutettavista veroista. Matkailun kautta saatava tulo olisi ulkomaanvaluuttaa.</em>&quot;</p><p><br />KHO teki erittäin radikaalin munauksen kun myönsi vanhentuneilla Yva hakemuksilla luvat Sierilän vesivoiman rakentamiseen. Sierilän ympäristövaikutusten arvioinnista on kulunut yli 20 vuotta ja siinä ajassa paljon on vettä virrannut Kemijoessa.</p><p><br />Kuinka moraalittomia kuntapäättäjät ja vesivoimayhtiöiden johtajat voivatkaan olla. Siinäpäs lienee optioiden ja osinkojen arvoinen kysymys.</p><p><br />Kauppalehden juttu asiasta:<br /><a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/WpMWS4vz" title="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/WpMWS4vz">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/WpMWS4vz</a></p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kemijoki Oy:n haaveilema vesivoimahanke Sierilään luo synkkiä pilviä Rovaniemen matkailualalle.


Kuntapäättäjien silmissä kiiluu vesivoimasta tulevat veroeurot, mutta he eivät ymmärrä laisinkaan sitä työllisyyttä mitä matkailuala tuottaisi. Rovaniemen matkailusesonki on talvessa, mutta matkailusesongin laajentaminen myös kesäkausille olisi varmasti alueen taloudelle ja työllisyydelle erinomainen piristysruiske.

 

Sierilän hanke on kummitellut noin 20 vuotta Rovaniemeläisten mielessä joten mitään pysyvää matkailutoimintaa ei kukaan ole uskaltanut alueelle tuottaa. Epävarmuus siitä, milloin pato tuhoaa yritystoiminnan ja heittää ihmiset koirtistoon on todellista.

 

Koko hanke pannukakun tasaisessa Suomessa on järjettömyydessäkin silkkaa idiotismia. Samat voimayhtiöt itkee rahan puutetta kun pitäisi toimivat kalaportaat rakentaa sukupuuton partaalla keikkuville kaloille, mutta rahaa löytyy heti kun uusi vesivoimala voitaisiin rakentaa.

 

Kun Lapin ely esitti viime keväänä, että Kemijoen kalatalousvelvoitteet pitäisi päivittää nykytietoa vastaaviksi, ilmoitti Kemijoki Oy että kalateiden rakentaminen on taloudellisesti mahdotonta. Kummallisesti rahasta on AINA uupelo kun pitäisi yhteiskunta- ja ympäristövastuuta hoitaa.

 

Kauppalehden artikkelissa kalastusmatkailupalveluja tarjoava Antti Pekki kertoo lehdessä mm. seuraavaa;

Saksan haukialue Rügen työllistää kokopäiväisesti 30-40 kalastusopasta pelkästään. Tähän päälle tulevat majoitukset ja muut matkailuelinkeinoihin säteilevät vaikutukset. Minun silmissäni Kemijoen rakentamattomalla osalla on potentiaalia satakertaisesti. Olen puhunut tästä esimerkiksi safarifirmoille. Ideana tässä on alkuperäinen jokilaakso, jossa tulee kokemus napapiiristä, mikä on eksotiikkaa kalastajille. Ulkomaiset testiryhmät ovat sanoneet, että pitäkää huoli Suomessa tällaisista alueista."


Matkailibisneksellä olisi merkittävästi suurempi työllisyysvaikutus kun vesivoimalaitoksella jota ohjataan etänä eteläisestä suomesta. Matkailubisnes toisi myös sitä ulkomaalaista rahaa kuten Pekkikin toteaa haastattelussa. Pekki on näyttänyt kunnan päättäjille Kemijoen matkailumahdollisuuksia mutta kunta päättäjät eivät ymmärrä mahdollisuuksia;

He eivät ymmärrä, sillä ainoa näkökulma on, että kunta saa 1,2 miljoonaa veroeuroa Kemijoki Oy:ltä vuodessa. Olen heille sanonut, että kumpaa kannattaa ajatella veroja vai ylipäätään tuloja. Minä antaisin sellaiselle johtajalle potkut, joka puhuisi vain saavutettavista veroista. Matkailun kautta saatava tulo olisi ulkomaanvaluuttaa."


KHO teki erittäin radikaalin munauksen kun myönsi vanhentuneilla Yva hakemuksilla luvat Sierilän vesivoiman rakentamiseen. Sierilän ympäristövaikutusten arvioinnista on kulunut yli 20 vuotta ja siinä ajassa paljon on vettä virrannut Kemijoessa.


Kuinka moraalittomia kuntapäättäjät ja vesivoimayhtiöiden johtajat voivatkaan olla. Siinäpäs lienee optioiden ja osinkojen arvoinen kysymys.


Kauppalehden juttu asiasta:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/WpMWS4vz


 

]]>
6 http://jpiri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244880-tiukka-ei-uudelle-vesivoimalle#comments Kalastusmatkailu Kemijoki Oy Matkailu Työllistyminen Vesivoima Mon, 23 Oct 2017 08:05:00 +0000 Juhani Piri http://jpiri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244880-tiukka-ei-uudelle-vesivoimalle
Musiikin harrastaminen ja ilmainen konsultaatio TE-toimistoille http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236603-musiikin-harrastaminen-ja-ilmainen-konsultaatio-te-toimistoille <p>Yle uutisoi tänään TE-toimiston päätöksestä periä takaisin työttömyystukea, perusteena musiikkiharrastus. Tai tarkemmin musiikin omakustannejulkaisu. Tämä sattuu niin monella tapaa päähän, että on pakko tarjota TE-toimistoille ilmaista konsultaatiota asian tiimoilta näin blogin välityksellä. Linkki uutiseen tekstin lopussa.</p> <p>Tommi kertoo uutisen alkupuolella jääneensä työttömäksi vuonna 2012, sekä saaneensa TE-toimiston ammatinvalintapsykologilta neuvoksi jatkaa musiikkiharrastusta. Tommi teki kuten neuvottiin ja alkoi harjoittelemaan musiikin tuottamisen jaloa taitoa iltaisin. Omalla ajalla tapahtunut opiskelu edistyi sen verran hyvin, että Tommi innostui julkaisemaan omaa musiikkiaan Spotifyssa.</p> <p>Pysähdytään tähän hetkeksi. Aloitan konsultaation ensimmäisen vaiheen nyt.</p> <p>Musiikin julkaiseminen on muuttunut merkittävästi viimeisen viidentoista vuoden aikana.&nbsp;Ensinnäkin - musiikin tuottaminen onnistuu hyvin jokapäiväisillä välineillä. Siihen ei tarvita kallista studiotilaa ja vielä kalliimpia laitteita. Helpoimmillaan musiikkia voi tuottaa älypuhelimella. Toki tuottaminen on helpomaa tabletilla tai läppärillä, ruutukoon vuoksi, mutta se onnistuu myös puhelimella. Puhelimen omistaminen on toistaiseksi vielä sallittua, joten tässä kohtaa vielä ei kukaan tee nykylakien puitteissa rikosta.</p> <p>Toiseksi, kun eri appien kanssa on on saanut mielestään sopivaa ääntä aikaiseksi joko elektronisesti, äänittämällä ulkoisia soittimia, tai näiden yhdistelmällä - musiikin voi julkaista suoraan siitä älylaitteesta. Joko ilmaisille webbisaiteille kuten Soundcloud, tai sitten maksamalla pienen korvauksen - myös musiikkipalveluihin ja verkkokauppoihin. Nyt puhutaan siis parista kympistä.</p> <p>Näin on saatu julkaistua musiikkia, joka on kaikkien musiikin kuluttajien saatavilla. Ja levymyynnistä ja striimien kuunteluista saa sitten ehkä korvauksen. Palataan tähän kohta.</p> <p>Tommilta vaaditaan takaisin 8500&euro;. Vaikka hän on kertonut, ettei ole saanut mistään musiikkiin liittyvästä tekemisestä yhtään rahaa, vaan on musiikin harrastaja. Ja sitten hieno lainaus TE-toimiston palveluesimieheltä:</p> <p>&quot;Jos tekee julkaisumielessä luovan alan työtä, silloin voidaan katsoa, että työllistyy omassa työssään.&quot;</p> <p>Mietitääs vähän mitä tässä sanotaan. Mitä tarkoittaa julkaisumielessä? Tarkoittaako se sitä, että laittaa jotain itse luomaansa internetiin? Työllistyykö nyt siis tämän lauseen sanoja omassa työssään, kun hänen lauseensa on internetissä? Kenties journalistina tai kirjailijana?</p> <p>Ja omassa työssään. Onko nyt niin, että jos harrastaa jotain, jota voi julkaista vaikkapa internetissä, tuleekin harrastuksesta yhtäkkiä työ, vaikka siitä ei saisikaan rahaa? TE-toimisto on kyllä toimillaan antanut ymmärtää, että he työllistävät mielellään työttömiä ilman rahaa, mutta onko tämä sen kääntöpuoli?</p> <p>Jos olet TE-toimiston työntekijä ja luet tätä, voi olla että tarvitset tässä kohtaa jotain rauhoittavaa. Tarjoan tarkoitukseen kuunneltavaksi mobiililaitteella alusta loppuun tekemäni rauhallisen biisin. Jatketaan kun olet kuunnellut tämän internetistä: <a href="https://soundcloud.com/markkubrask/miniature-exit" title="https://soundcloud.com/markkubrask/miniature-exit">https://soundcloud.com/markkubrask/miniature-exit</a></p> <p>Palataan nyt siihen levymyynnistä saatavaan korvaukseen. Musiikkibusiness on niin kilpailtu ala, että tarjontaa on valtavasti. Ja käytännössä kaupallinen menestyminen alalla vaatii taakseen ammattimaisen liiketoimintasuunnitelman ja sitä tukevan markkinointikoneiston. Jos Tommilla olisi levytyssopimus jonkin merkittävän levy-yhtiön kanssa, voisin olla yhtä mieltä siitä, että hän työllistyy omalla musiikillaan. Ja hän saattaisi saada satoja tuhansia kuuntelukertoja musiikilleen Spotifyn kaltaisissa palveluissa. Mutta kun ei ole. Korvaukset yhdestä soittokerrasta ovat luokkaa: 0,000003&euro;, jos hänellä on diili josta saa korvauksia. Siitä voi laskea kuinka montako kertaa yhtä biisiä täytyy kuunnella, että tienaa 8500&euro;. Suurilla levy-yhtiöillä on käytössään huippuunsa hiottu markkinointikoneisto. Yksittäisellä musiikin harrastajalla ei ole.</p> <p>Nyt kun kaiken kivan tekemisestä on tulossa maksullista, herää muutamia kysymyksiä. Onko videoiden tuottaminen seuraava kohde? Entä jos tuottaa sekä videoita, että musiikkia? Joutuuko silloin maksamaan 17000&euro;, vaikka ei olisi saanut tekemisistään senttiäkään? Entäs urheilu - jos omistat lenkkarit, tuleeko sinusta ammattiurheilija, jos se käy ilmi TE-toimistossa?</p> <p>Alkuperäinen uutinen: <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9592502" title="http://yle.fi/uutiset/3-9592502">http://yle.fi/uutiset/3-9592502</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle uutisoi tänään TE-toimiston päätöksestä periä takaisin työttömyystukea, perusteena musiikkiharrastus. Tai tarkemmin musiikin omakustannejulkaisu. Tämä sattuu niin monella tapaa päähän, että on pakko tarjota TE-toimistoille ilmaista konsultaatiota asian tiimoilta näin blogin välityksellä. Linkki uutiseen tekstin lopussa.

Tommi kertoo uutisen alkupuolella jääneensä työttömäksi vuonna 2012, sekä saaneensa TE-toimiston ammatinvalintapsykologilta neuvoksi jatkaa musiikkiharrastusta. Tommi teki kuten neuvottiin ja alkoi harjoittelemaan musiikin tuottamisen jaloa taitoa iltaisin. Omalla ajalla tapahtunut opiskelu edistyi sen verran hyvin, että Tommi innostui julkaisemaan omaa musiikkiaan Spotifyssa.

Pysähdytään tähän hetkeksi. Aloitan konsultaation ensimmäisen vaiheen nyt.

Musiikin julkaiseminen on muuttunut merkittävästi viimeisen viidentoista vuoden aikana. Ensinnäkin - musiikin tuottaminen onnistuu hyvin jokapäiväisillä välineillä. Siihen ei tarvita kallista studiotilaa ja vielä kalliimpia laitteita. Helpoimmillaan musiikkia voi tuottaa älypuhelimella. Toki tuottaminen on helpomaa tabletilla tai läppärillä, ruutukoon vuoksi, mutta se onnistuu myös puhelimella. Puhelimen omistaminen on toistaiseksi vielä sallittua, joten tässä kohtaa vielä ei kukaan tee nykylakien puitteissa rikosta.

Toiseksi, kun eri appien kanssa on on saanut mielestään sopivaa ääntä aikaiseksi joko elektronisesti, äänittämällä ulkoisia soittimia, tai näiden yhdistelmällä - musiikin voi julkaista suoraan siitä älylaitteesta. Joko ilmaisille webbisaiteille kuten Soundcloud, tai sitten maksamalla pienen korvauksen - myös musiikkipalveluihin ja verkkokauppoihin. Nyt puhutaan siis parista kympistä.

Näin on saatu julkaistua musiikkia, joka on kaikkien musiikin kuluttajien saatavilla. Ja levymyynnistä ja striimien kuunteluista saa sitten ehkä korvauksen. Palataan tähän kohta.

Tommilta vaaditaan takaisin 8500€. Vaikka hän on kertonut, ettei ole saanut mistään musiikkiin liittyvästä tekemisestä yhtään rahaa, vaan on musiikin harrastaja. Ja sitten hieno lainaus TE-toimiston palveluesimieheltä:

"Jos tekee julkaisumielessä luovan alan työtä, silloin voidaan katsoa, että työllistyy omassa työssään."

Mietitääs vähän mitä tässä sanotaan. Mitä tarkoittaa julkaisumielessä? Tarkoittaako se sitä, että laittaa jotain itse luomaansa internetiin? Työllistyykö nyt siis tämän lauseen sanoja omassa työssään, kun hänen lauseensa on internetissä? Kenties journalistina tai kirjailijana?

Ja omassa työssään. Onko nyt niin, että jos harrastaa jotain, jota voi julkaista vaikkapa internetissä, tuleekin harrastuksesta yhtäkkiä työ, vaikka siitä ei saisikaan rahaa? TE-toimisto on kyllä toimillaan antanut ymmärtää, että he työllistävät mielellään työttömiä ilman rahaa, mutta onko tämä sen kääntöpuoli?

Jos olet TE-toimiston työntekijä ja luet tätä, voi olla että tarvitset tässä kohtaa jotain rauhoittavaa. Tarjoan tarkoitukseen kuunneltavaksi mobiililaitteella alusta loppuun tekemäni rauhallisen biisin. Jatketaan kun olet kuunnellut tämän internetistä: https://soundcloud.com/markkubrask/miniature-exit

Palataan nyt siihen levymyynnistä saatavaan korvaukseen. Musiikkibusiness on niin kilpailtu ala, että tarjontaa on valtavasti. Ja käytännössä kaupallinen menestyminen alalla vaatii taakseen ammattimaisen liiketoimintasuunnitelman ja sitä tukevan markkinointikoneiston. Jos Tommilla olisi levytyssopimus jonkin merkittävän levy-yhtiön kanssa, voisin olla yhtä mieltä siitä, että hän työllistyy omalla musiikillaan. Ja hän saattaisi saada satoja tuhansia kuuntelukertoja musiikilleen Spotifyn kaltaisissa palveluissa. Mutta kun ei ole. Korvaukset yhdestä soittokerrasta ovat luokkaa: 0,000003€, jos hänellä on diili josta saa korvauksia. Siitä voi laskea kuinka montako kertaa yhtä biisiä täytyy kuunnella, että tienaa 8500€. Suurilla levy-yhtiöillä on käytössään huippuunsa hiottu markkinointikoneisto. Yksittäisellä musiikin harrastajalla ei ole.

Nyt kun kaiken kivan tekemisestä on tulossa maksullista, herää muutamia kysymyksiä. Onko videoiden tuottaminen seuraava kohde? Entä jos tuottaa sekä videoita, että musiikkia? Joutuuko silloin maksamaan 17000€, vaikka ei olisi saanut tekemisistään senttiäkään? Entäs urheilu - jos omistat lenkkarit, tuleeko sinusta ammattiurheilija, jos se käy ilmi TE-toimistossa?

Alkuperäinen uutinen: http://yle.fi/uutiset/3-9592502

]]>
3 http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236603-musiikin-harrastaminen-ja-ilmainen-konsultaatio-te-toimistoille#comments Järjenkäyttö Kannustinloukku TE-toimistot Työllistyminen Työttömyystuki Fri, 05 May 2017 16:41:34 +0000 Markku Brask http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236603-musiikin-harrastaminen-ja-ilmainen-konsultaatio-te-toimistoille
Erilaiset työnhakijat ja työn saamisen vaikeus http://lottajrvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233793-erilaiset-tyonhakijat-ja-tyon-saamisen-vaikeus Nykyään usein on niin että kun työnhakija on erilainen vammansa tai sairautensa vuoksi hänen on hyvin vaikea saada töitä. Varsinkin jos on depressio tai jokin muu psyykkinen sairaus. On vajaakuntoinen, muttei kuitenkaan työkyvytön. Sairaus ei tarkoita sitä että ihminen on jotenkin omituinen. Se tarkoittaa sitä että jos on esimerkiksi depressio ei jaksa tehdä yhtä pitkiä päiviä kuin muut. Lyhennettyjä päiviä kylläkin. Siksi on hyvä jos myös masentuneelle annettaisiin mahdollisuus koeaikaan, ja joustettaisiin työajassa. Jos se ei onnistu niin kuin pitäisi vaihtoehtona on oltava kuntouttava työtoiminta. Kuntien tulee tarjota tavallisten työpaikkojen lisäksi myös kuntouttavaa työtoimintaa, joka auttaa kuntoutumista. Auttaa jos psyykkinen sairaus todetaan ajoissa.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 0 http://lottajrvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233793-erilaiset-tyonhakijat-ja-tyon-saamisen-vaikeus#comments Erilaisuus Työllistyminen Työnteko Sun, 19 Mar 2017 19:47:14 +0000 Lotta Järvinen http://lottajrvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233793-erilaiset-tyonhakijat-ja-tyon-saamisen-vaikeus